Lapsiperhe + vuosi ilman tartuntatauteja = mahdoton yhtälö?

perjantai 14. lokakuuta 2016

Olipahan saavutus! Meillä juhlittiin yksivuotisjuhlia, meinaan terveyden yksivuotisjuhlia! Vuoteen kenelläkään meidän perheessä ei ollut tartuntatauteja, edes pientä flunssaa, saati mitään sen vakavampia tartuntatauteja! Harmi vain, synttärilaskenta joudutaan aloittamaan alusta, sillä juurikin viime viikkoina minä ja pojat olemme sairastaneet pienimuotoisen flunssan, pläääh. Ja ei tietenkään ole tietoa, mitä kauheuksia kulman takana odottaa, hah. Kirjoitan kuitenkin siksi, koska tämä vuosi on ollut historiallinen meidän perheessä. Toki sitä edeltävänä vuonna meillä vieraili myös vain yksi flunssa, joten periaatteessa kahden vuoden sisään yksi flunssa sekin on jo aika kivasti, kun ottaa huomioon meidän taustan ja lapsiperhestatuksen, eskarissa käymisen, kerhossa käymisen, yhteensä neljässä harrastuksessa käymisen ja kaikki muut hoploppailut ja lähipiirissä jyllänneet kipeydet.
 
Meidän molemmilla pojilla on ollut refluksitaudin, allergioiden ja astman ollessa huonossa jamassa huono vastustuskyky, luonnollisestikin, kuten muillakin pitkäaikaissairailla. Ja sitten kun se flunssa on tullut päälle, se on tullut todella, todella ikävänä nostaen kaikki oireet potenssiin tuhat. Siksi me olemmekin aikaisempina vuosina aina olleet todella tarkkoja vieraiden kipeystilanteesta kotiin kutsuessa ja kylässä käydessä (enää emme ole niin tarkkoja, vaikkakaan emme hakemalla hae edelleenkään tartuntoja). Muistan, kun aiempina vuosina joka ikinen kerta, kun lääkärikeskuksessa, terveyskeskuksessa tai sairaalassa käynnistä oli pari päivää, lapset tulivat kipeiksi, aina ja poikkeuksetta! Minä itsekin olen nuorempina aikuisvuosina ollut pedin oma jokaisesta sairaudesta, jota kuka tahansa kanssani vähänkään tekemisissä ollut ihminen on sairastanut. Viime vuosina olen kuitenkin minäkin ollut ilmiömäisen terve. Jotakin on siis tapahtunut. Vähän aikaa sitten kirjoittelinkin, että arkemme on ollut vähempioireista, ja että lääkkeistä olemme pyristelleet onnistuneesti eroon! Arki on myös sen takia ollut helpompaa, kun ei ole ollut noita ikäviä sairauskierteitä kiusaamassa.


Ajattelin nyt kirjoitella asioita, joiden luulemme vaikuttavan vastustuskykyymme positiivisesti. Jospa sieltä löytyisi jollekulle edes jokunen uusi asia mietittäväksi :-)

Uni. Tämä on pakko kirjoittaa ensimmäiseksi, ihan vain jo blogin nimenkin takia, heh. Monta vuotta kestävä jatkuva valvominen on syönyt koko perheen vastustuskykyä. Onhan se selvää, että jos herää monta vuotta putkeen monta kymmentä kertaa yössä, ei keho saa levätä tarpeeksi, jotta jaksaisi puolustautua ulkoisia uhkia vastaan. (Muuten, hyvää unta tavoitteleville lisävinkkejämme löytyy täältä (klik)!)



Unihygienia. Olemme valinneet koko perheelle laadukkaat patjat, tyynyt ja peitot, jotka ovat helposti pestävissä. Varsinkin tyynyä pesemme säännöllisesti ja tyynyliinaa vaihdamme usein. Tyyny on flunssan iskiessä välttämättäkin räkä- ja yskäalusta, ja jos se jo ennestään sisältää kirjavan joukon mikrobeja, ei tarvitse varmaankaan ihmetellä, miksi flunssakierre vaan jatkuu ja jatkuu...

Käsien pesu. Jos meillä ei ole vieraita tai muuta erikoista häslinkiä, niin pojat muistavat pääsääntöisesti ihan itse käsien pesun tärkeyden: vessassa käynnin jälkeen, ennen ruuanlaittoa/syömistä sekä aina, kun saavumme kotiin pihalta/kylästä/muualta. Me pesemme ikävät pöpöt pois ja katsomme, kun ne vierivät viemäriin. Sitten kuivataan kädet kunnolla, etteivät uudet pöpöt pääse tarttumaan niin helposti käsiin. Käsien pesua vauhdittaa yleensä kertomukset siitä, miten kipeänä ollessa möllötetään vain kurjana kotona, eikä päästä niihin haluttuihin teattereihin, retkille, kylään, jos pöpöt valtaavat käsien kautta kehon... 

Hyvät bakteerit. Emme ole missään nimessä yltiömäisen puhtauden perikuvia (ja erotan tässä sanat hygieenisyys ja puhtaus, sillä hygieenisiä koemme olevamme). Emme jynssää kotiamme lattiasta kattoon hysteerisesti desinfioivilla myrkyillä. Pidämme siis huolen, että kodissamme on läsnä ns. normaali bakteerikanta. Olemme tehneet kotiimme perusteelliset homekartoitukset, mm. homekoiratutkimuksen ja sen perusteella kotimme on homeeton (homeelle altistuminen lisää sairastumisriskiä sekä sairauskierteitä!). Tämän lisäksi vahvistamme jokaisen perheenjäsenemme hyvää suolistobakteerikantaa säännöllisen epäsäännöllisesti käyttämällä vahvoja maitohappobakteereja kuuriluontoisesti sekä syömällä hapatettuja ja fermentoituja ruokia.

Luomuruoka. Uskomme vakaasti, että parempi ravitsemustilanne meillä kaikilla on vaikuttanut immuniteettiimme. Omaostamamme ruuan luomuprosentti hipoo nykyään sataa prosenttia (kiitos paremman saatavuuden!), sillä uskomme, että mitä vähemmän ruuassa on "mitään ylimääräistä", sen paremmin keho osaa hyödyntää ruuan ravinteet (ja niitähän keho tarvitsee toimiakseen optimaalisella tavalla). Ja tietenkin, kun "perusruokia" virittää "superfoodeilla", saa entistäkin enemmän ravintoaineita käyttöön!



Puhdas vesi. Suomessa tulee helposti ajatelleeksi, että hanavesi on automaattisesti puhdasta ja laadukasta. Mutta onko se sitä oikeasti? Yleensä kannattaa esimerkiksi muistaa, että mitä vanhempi talo, sitä vanhemmat putket. Emme luota sokeasti hanaveden laatuun, ja siksi meillä on ollut käytössä vedensuodatin parin vuoden ajan. Käytämme janojuomana vettä ja usein lisäämme siihen ripauksen laadukasta suolaa ja tuoretta sitruunaa.

Vitamiinit. Tästä voisi kirjoittaa kokonaisen tekstin itsessään, mutta nostetaan aiheeseen liittyen nyt vain kolme meidän perheen luottovitamiinia: d-vitamiini, omega-3 sekä c-vitamiini. Olennaista vitamiinien käytössä on riittävä annostus ja laatu. Laadulla tarkoitetaan myös sitä, että tuote on mahdollisimman hyvin elimistön hyödynnettävissä.



D-vitamiinia käytämme nestemäisessä muodossa, jonka pohjana on oliivi-, mct- tai jokin muu laadukas öljy. D-vitamiinin täytyy olla luonnollisessa muodossa (D3). Lapsille annamme n. 50 mikrogrammaa/vrk ja itse otamme n. 100 mikrogrammaa/vrk ympäri vuoden. Kunhan pitää huolen, että saa muitakin rasvaliukoisia vitamiineja, varsinkin a- ja k2-vitamiinia, voi d-vitamiinia ottaa huoletta 20 mikrogrammaa jokaista 10:ntä painokiloa kohden. D-vitamiini on ehkäpä tärkein immuniteetin vahvistaja, jos pitäisi valita vain yksi ravintolisä, mitä käyttää. (Olemme myös mittauttaneet d-vitamiiniarvomme ja näillä annostuksilla d-vitamiinin tasomme niin aikuisilla kuin lapsilla ovat viitearvoissa hyvissä lukemissa!)
 
Omega-3:sta käytämme joko vanhanajan kalanmaksaöljynä (josta saa samalla a-vitamiinia) tai sitten krilliöljynä (joka sisältää myös astaksantiinia). Omega-3:n päiväannos lapsilla on n.500mg ja aikuisilla n. 1000mg. Omega-3:n yksi päärooli elimistössä on tulehdusreaktion hillitseminen. Suurempia annoksia ei ole tarvetta ottaa. Sen sijaan liiallista omega-6 saantia tulisi rajoittaa, sillä se puolestaan lisää tulehdusta elimistössä.

C-vitamiinia käytämme joko jauheena askorbiinihappokristalleina tai hitaasti vapautuvana kapselina. Normaali päiväannos lapsilla on 250-500mg ja aikuisilla 1-2g. Jos kuitenkin flunssa pääsee yllättämään, niin normaalin päiväannoksen voi kolminkertaistaa. Sillä voi lyhentää flunssan kestoa parilla päivällä. Koska c-vitamiini on vesiliukoinen, ei tarvitse olla huolissaan yliannostuksesta useamman grammankaan päiväannoksilla. 


Stressinhallinta. Pyrimme minimoimaan fyysisiä stressitekijöitä niin paljon kuin mahdollista (jokainen voi valita, ottaako töissä ylennystä vastaan; jokainen voi valita, kuinka paljon harrastaa kuinkakin rankkaa harrastusta jne.). Pyrimme välttämään kiireettä. Mitä stressaavampi päivä on ollut, sitä enemmän täytyisi varata aikaa rauhoittumiselle iltaisin. Lasten kanssa tämä tarkoittaa yhdessä lukemista tai rauhallisia leikkejä, läheisyyttä ja läsnäoloa. Musiikilla on rauhoittava vaikutus koko perheeseemme. Jonkinlainen hieronta tai sively kuuluu aina nukutusrituaaleihimme. Siinä huomaa konkreettisesti, miten keho rentoutuu. Me vanhemmat käytämme myös kuuriluontoisesti adaptogeenisiä yrttejä tasapainottamaan stressiä (Näitä ovat esimerkiksi reishi, ashwagandha ja ruusujuuri).
 
Henkilökohtaisesti lisäisin listaan vielä hieman mututuntumalla, mutta silti tosissani ulkoilun (ja säännöllisen liikunnan muutenkin) sekä positiivisen elämänasenteen. Oman kehon kuuntelemisen oppiminenkin voi toimia flussan tulon ehkäisijänä, sillä silloin pystyy havaitsemaan flunssan tulon jo todella varhaisessa vaiheessa ja kerkiää tehdä tarvittavat akuutit flunssantulon estotoimenpiteet jo hyvissä ajoin. Itsekin oman nykyisen flunssani jo ounastelin, sillä takana oli tiukka työviikko, välissä viikonloppu yksin lasten kanssa miehen ollessa työmatkalla ja edessä taas tiukka työviikko ja sen päälle minun ja Pikkusankarin matka koko ajan jossakin päin Suomea viilettäen. Tämän kaiken lisäksi raskaus velotti todella suuren osan jaksamista, ja läheissuhteissa oli suuria murheita. Nukkuminen ei onnistunut pahoinvoinnin ja yskimisen takia. En jaksanut vaivautua ulos enkä oikeastaan ajatella kovin positiivisestikaan. Eli olin oikein tyrkky näille pojilla olleille flunssapöpöille. Jospa loppuraskaus ei sisältäisi näin kovia puristuksia kaikilla elämän osa-alueilla samaan aikaan!


Loppuun vielä on pakko mainita, että meidän mielestä se yleinen ajatuskuvio, että lasten nyt vaan kuuluu sairastaa kymmenen tai kaksikymmentä flunssaa vuodessa on outo. Ainakin itse olemme huomanneet, että sellaista on mahdollista välttää, ja toivommekin, että voimme tavata flunssan seuraavan kerran vasta vuoden päästä tai myöhemminkin. Ja jos jostakin syystä flunssa tai muu pöpö iskee taas aiemmin, ei flunssantorjumiskeinoistamme ole ainakaan ollut mitään haittaa, kun niitä toteuttaa sopivan rennolla asenteella, ihan niin kuin muutakin elämää. Ei siis stressiä näistäkään asioista!

Yhteistyössä Foodinin kanssa

10 kommenttia :

  1. Hei itse uskon että sairastaminen on jotenkin yksilöllistä ja meillä on erilainen vastustuskyky. En ole itse lasten sairauksia koskaan saanut. Olen itse ollut lapsena hyvin allerginen mutten enää juuri aikuisena. Pärjään ihan normi allergialääkkellä kestine. Pojilla oli pienenä kyllä enemmän ja vähemmän normaalit kaikki lastentaudit, allergiat ja keliakia muttei mitään kierrettä. En ole siivoushullu,emmekä syö luomua kun joskus. D- vitamiinia talvisin(kun muistaa) Olen itse ollut 3 vuoden aikana 1 päivän poissa töistä 39 kuume. Meni vkl ohi. Liikunta aika vähäistä. Käytän lisäksi julkista liikkennettä. Minä uskon siihen että jotkut vain herkemmin saa kaikki mahdolliset pöpöt.Uni myös ollut katkonaista ja huonoa vuosia. En edes muista millon olisin nukkunut 7h putkeen. Tosin tämä näkyy kyllä varmasti vireystasossa ja jaksamisena. Ihme pillerin tarvitsisin tuohon nukkumiseen. VINKKI? Hienoa kun te olette saaneet apua. Loistava juttu.T. Päivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melatoniinia kannattaa kokeilla.
      Alhaiset magnesium ja kaliumtasot elimistössä saattavat aiheuttaa myös heräämisen yöllä.

      Heräätkö aina tiettyyn aikaan vai onko uni muuten vain epäsäännöllisen katkonaista?

      Kirjoituksen uni-kohdassa oli linkki tekstiin, johon on aika kattavasti koottu hyvän unen perustekijät. Jos et sitä vielä lukenut, niin käy vilkaisemassa.

      Poista
  2. Kiitos RJ en huomannut tuota linkkiä. Luen. Uni on katkonaista.nukahtaminen illalla ei ole vaikeaa. Muutama tunti menee ihan hyvin. 3 jälkeen uni on heräilyä kello soittoon asti. En juuri koskaan tarvitse herätystä. Osaan maata silmät kiinni puoli unta.nukahdan tunniksi ja taas herään.Kiitos kokeilen noita magnesium ja kalium. Olen vähän huono syömään mitään valmisteita. Kokeilen kuitenkin.kiitti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinalaisen lääketieteen mukaan jokaisella sisäelimellä on tietty kellonaika, milloin se aktivoituu.
      Klo 1-3 aikaa yöllä aktivoituu maksa.
      klo 3-5 aikaan aktivoituu keuhkot.
      Molempien elinten yksi tärkein tehtävä on jätteiden poistaminen elimistöstä.

      Maksan toimintaan parantavia parantavia ruokia löydät esim. tästä kattavasta kirjoituksesta: https://draxe.com/liver-function/

      Onko teidän sisäilman laatu hyvä makuuhuoneessa?

      Toinen asia mikä voi sotkea unta, on kortisolin (stressinhormonin) vääristynyt vuorokausirytmi. Kortisolin pitäisi olla koholla aamuisin (se saa ihmisen valppaaksi ja hereille) ja iltaisin/yöllä sen pitäisi olla matala. Jos se on koholla väärään aikaan esim yöllä, niin se jyrää melatoniinin, joka on niin kutsuttu unihormoni.

      Täältä lisää kortisolista: https://draxe.com/cortisol-levels/

      Poista
  3. Meillä myös loppui lasten sairastelut kun muutin elämämämme ns. Luonnonmukaisemmaksi. Puhtaampaa terveellisempää ruokaa, vähemmän kemikaaleja ja tärkeimpänä ehkä se kunnon annos D-vitamiinia. Hygieniasta en erityisemmin huolehdi. Lapset hoitelevat paljon lemmikkejä. Minua on peloteltu että kun lapsi aloittaa päiväkodissa se on aluksi koko ajan sairaana. No meillä 2 aloitti päivähoidon eikä kumpikaan ollut koko vuonna sairaana.��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tärkeitä juttuja noi kaikki, mitä luettelit!

      Me pelättiin myös, että mitä kaameutta tapahtuu, kun esikoinen aloittaa eskarin, mutta kappas, ei ole yhtäkään päivää joutunut olemaan kipeyden takia pois vielä onneksi!

      Poista
  4. Tyyny vinkit kiinnostaa:?sellainen joka oikeasti kestää pesemistä olis Kira

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea tyynyä ostaessa tämän pesuohjeet. Yleisesti ottaen tavallinen tyyny, jossa on pallokuitutäyte (polyestervanu) kestää hyvin pesemistä. Untuvatäytteiset tyynyt ovat myös pestäviä, mutta herkimmät voivat saa untuvatyynystä allergisia oireita tämän pesemisen jälkeen. Lämpöreaktiiviset (memoryfoam) tyynyt eivät useimmiten ole ainakaan kokonaan pestäviä.

      Pesutiheys on yksi avainasia. Jos tyynyn pesee kerran vuodessa, niin ei se enää tule puhtaaksi, koska kaikki kuidut on kyllästetty rasvalla. 2-3 kk välein on hyvä pesutiheys.

      Poista
    2. Kiitos. Tässä joutuu ihan skapaamaan

      Poista

Theme by: Pish and Posh Designs