Tiesitkö tämän kaiken kahvista? Ja mitä kaikkea voikaan kahviin tunkea?

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

"Kahvi", mä luulen, että suurin osa suomalaisista vastaisi, jos heiltä kysyttäisiin, että mikä on semmoinen ruoka/juoma, jota ilman he eivät pärjäisi. Monet saavat apua väsymykseen kahvista ja taltuttavat pääkipuansa kahvilla. Monien aamu ei ala millään ilman kahvia. Tosi monet ovat addiktoituneita kahviin. Se, onko se hyvä vai huono juttu, onkin sitten asia erikseen.

Monet varmaan muistavatkin, että olen silloin tällöin kirjoitellut kofeiinittomasta elämästäni blogiin. Nyt olen ollut kofeiiniton kaksi ja puoli vuotta, ja se on kyllä ollut yksi parhaita päätöksiä oman hyvinvointini eteen! Tämä päätös on vähentänyt huomattavasti minun sydänoireita, nälkäkiukkua, äreyttä, selittämätöntä käsien tärinää jne. Enpä varmaan enää edes muista, mitä kaikkea oiretta tuo kofeiinin poisjättö on minulta vienyt pois! Tämän tekstin tarkoitus ei kuitenkaan ollut mollata kahvia vaan antaa vinkkejä kahvin tuunaukseen! Aloitin jutun kuitenkin näin, sillä meidän mielestä laadukas kahvi on kaikista tärkein asia ennen kuin aletaan puhumaan kahvin tuunauksesta! Ja siis: minähän en todellakaan kahviton ole ollut näitä vuosia, vaan kofeiiniton. Me olemme löytäneet supermaukkaan kofeiinittoman kahvin, jota nautiskelen ihan päivittäin (nyt taas raskauden kahviällötyksen jälkeen). Mies panostaa laadukkaaseen kofeiinipitoiseen kahviin, sillä hänen kehonsa sietää kofeiinia paljon paremmin kuin minun.


Niiden, ketkä kofeiinipitoista kahvia tahtovat juoda, olisi hyvä tiedostaa, että kahvin laadulla on tosi suuri merkitys kahvinautintoon ja siihen, minkälaisia vaikutuksia kahvilla on kehossa. Kofeiinia olisi hyvä käyttää vain tarvittaessa ja siitä kannattaisi pitää aika-ajoin myös taukoja. Monet ovat niin riippuvaisia kofeiinista, etteivät pysty toimimaan tai ajattelemaan normaalisti ilman päivän annostaan/annoksiaan.  Tämänlaisesta riippuvuussuhteesta kannattaisi yrittää pyristellä eroon. 

Älä herää aamulla kofeiinin avulla! Koita vaikka siirtää ensimmäinen kuppi vasta ensimmäiselle kahvitauolle työpaikalle. Kofeiinilla kestää noin 20-40 minuuttia kunnes sen piristävä vaikutus alkaa. Tämän piristysruiskeen teho ei ole kuitenkaan kovin pitkäkestoinen, ja siksi meillä onkin tapana juoda kahvia pitkin päivää parin tunnin välein välttääksemme sen piristävän efektin vaimenemista.


Monet eivät ajattele kahvin kohdalla laatua vaan pikemminkin hintaa. Kahvi mielletään bulkkitavarana. Sitä keitetään pannullinen kerralla valmiiksi jauhetuista puruista, jotka ovat saattaneet olla homeisina kaupan hyllyllä yli puoli vuotta niiden paahtaminen ja jauhamisen jälkeen. Yksi merkki, mistä tiedät että kupillisessa mokkaasi on mykotoksiineja on se, että joudut menemään puolen tunnin - tunnin kuluttua pissalle. Tämä voi olla merkki siitä, että kehosi yrittää välittömästi poistaa homemyrkkyjä. Toinen oire voi olla niin sanottu aivosumu (brain fog), joka tulee homemyrkkyjen ja torjunta-aineiden yhteisvaikutuksena. Kahviplantaasit ovat yksi eniten myrkytetyimpiä viljelmiä maailmassa! Siksi me suosimme luomua tässäkin.

Kahvi on suomalaisille yksi tärkeimpiä antioksidanttien lähteitä. Kahvin polyfenoleilla on lukuisia terveysvaikutuksia ja niitä tutkitaan koko ajan lisää. Mutta jos laitat lehmänmaitoa kahvisi sekaan, sitoo maidon kaseiini suurimman osan näistä terveydelle hyödyllistä polyfenoleista ja inaktivoi ne. Panosta siis laadukkaaseen kahviin ja puhtaisiin kahvinvalmistusväleineisiin, jotta saat sellaista kahvia, jota ei tarvitse pahan maunsa takia hukuttaa maitoon.


Ostamalla pientuottajien tai single estate kahveja, tiedät tarkalleen mistä kahvisi on tullut, miten se on viljelty ja miten sitä käsitelty. Kahvi kannattaa ostaa papuina pienissä erissä ja jauhaa se vasta ennen käyttöä maksimaalisen makunautinnon aikaansaamiseksi (ja sen terveellisyyden optimoimiseksi). Kahvi on tuoretuote, joten jos haluat saadat parhaat aromit siitä irti, olisi se hyvä nauttia alle kuuden kuukauden sisään sen paahtamisesta. Avattu kahvipaketti säilyy noin kaksi viikkoa käyttökelpoisena. Kun säilytät kahvia, pidä huoli, että pussi on hyvin suljettu, ettei happi tai esimerkiksi kuivakaapin muut voimakkaat hajut pilaa sitä ja että paketti ei ole suorassa auringonvalossa tai kuumuudelle altistuneena. Jos et saa käytettyä avaamaasi pussia kahdessa viikossa, voit tarvittaessa säilyttää sitä myös jääkaapissa. Jotkut jopa säilyttävät kahvipapuja pakastimisessa, jos ostavat kerralla suurempia eriä kahvia. Suosittelen kaikkia, jotka kokevat olevansa riippuvaisia kahvista, kokeilemaan kofeiinitonta kahvia - se ei mitenkään maistu "kofeiinittomalta" (ollaan testattu kotona monien vieraiden kanssa!), vaan ihan normaalilta, hyvältä kahvilta! Mieskin vaihtaa iltaa päin mentäessä kahvinsa normaalista kofeiinittomaan.

Mutta itse asiaan: miten me juomme kahvimme? Jos kahvi on laadukasta, se on maukasta jo sinällään, ihan ilman mitään lisäjuttuja. Mutta jos olet vaihtelunhaluinen tyyppi tai tahdot muuten vain nauttia jotakin samantyylistä herkkukahvia kuin kahviloissa tarjoillaan (mutta superisti terveellisemmin), niin olet oikean postauksen äärellä! Ja kahviloiden "herkkukahveilla" tarkoitan siis tässä niitä kahveja, joihin on lisätty kaikenlaista kermavaahdosta likööreihin ja vaahtokarkkeihin. Me lisäilemme myös kotonamme kahviimme kaikenlaista - ja hei!, tässä kohtaa on pakko sanoa, että ole avoimin mielin, äläkä heti teilaa, vaikka ainesosat kuulostaisivat erikoisilta. Sen, onko kahvi makuusi, tiedät vain kokeilemalla :-) Nämä meidän kahvituunaukset ovat siinä mielessä parempia kuin kahvilan "herkku"kahvit, sillä nämä esimeriksi oikeasti pitävät nälkää (varsinkin ne, joihin on lisätty laadukasta rasvaa) eivätkä aikaansaa mitään sokeripöhöä ja verensokeriongelmia!


Me jauhamme kahvimme mahdollisimman tuoreista pavuista ja vetenä käytämme suodatettua vettä (sitä samaa, jota siis juommekin kotona). Vedensuodatin poistaa vedestä klooria, raskasmetalleja, orgaanisia epäpuhtauksia ja kasvinsuojeluaineita, - ja tämä vaikuttaa toki kahvinkin makuun. Mies valmistaa kahvinsa pressopannulla, ja minä yleensä kahvinkeittimellämme. Kahvinkeittimellä keittäessä suodatinpaperi olisi hyvä kastella, - sillä voi vähentää pahvimaista makua. Valitse mielummin valkaistu pussi, sillä valkaistussa pussissa paperin huokoset ovat paremmin auki ja näin ollen aromitkin läpäisevät sen paremmin. Pressopannulla valmistettaessa paperinmaku jää kokonaan pois! Seuraavaksi listaan meidän mielestä toimivia herkullisia kahvituunauksia (tuunausohje koskee yhtä mukillista kahvia (noin 2,5dl):

1tl ceylonkanelia: Lisää kaneli kahvinpurujen sekaan ennen keittämistä. Tästä tulee ihana maku mietojen makujen ystävälle, joka tahtoo päästä helpolla kahvituunauksessa.

Pelkät steviatipat (3-5 tippaa) - helppo ja nopea keino saada pieni säväys jotakin makua (esim. manteli, kookos, vanilja, karamelli, suklaa, minttu) kahvin joukkoon.

Kaakaovoi (puoli rkl) + raakakaakaojauhe (1rkl) + vaniljasteviatipat (3-5 tippaa): Sekoita blenderissä tai maidonvaahdottimella sekaisin. (Kaakaovoin ja raakakaakaojauheen voi korvata yhdellä tuotteella: kaakaomassa (2 rkl).

Kookosmanna (1rkl) + oman makusi mukaisia steviatippoja (3-5 tippaa): Sekoita blenderissä tai maidonvaahdottimella sekaisin.

Kaakaovoi (puoli rkl) + vaniljan makuista heraproteiinia (2rkl): Sekoita blenderissä tai maidonvaahdottimella sekaisin.

Kookosmanna (1rkl) + lakritsinjuurijauhe (1rkl): Sekoita blenderissä tai maidonvaahdottimella sekaisin.

Voita/gheetä (1-3rkl) + mct-öljyä/kapryylihappoa (1rkl): Sekoita blenderissä.

Pakuri/reishiuutetta (0,5-1tl) + haluamasi makeutus. Sekoittuu lusikalla sekaisin.

Bonusvinkki varsinkin kofeiinipitoista kahvia juoville: Kaada jäähtynyt kahvi jääpalamuotteihin ja käytä paloja vaikkapa protskujuoman kanssa. Toimii ennen salitreeniä tai sen aikana mainoisti.


Näissäkin tuotteissa, joita me kahviimme laitamme, laatu on tietenkin tae hyvästä mausta ja koostumuksesta. Esimerkiksi juuri tuo tietty Grassfed niittyheraproteiini, josta aiemminkin olen maininnut, on ylivertainen koostumukseltaan esimerkiksi juuri näissä kahvisekoitteluissa (huom! Se ei sisällä kaseiinia, josta puhuttiin yllä...). Tuunauksista kaikki ovat sokerittomia sekä gluteenittomia. Lehmänmaidottomia ovat kaikki muut paitsi tuunaus, jossa on käytetty tuota heraproteiinia ja tietysti perinteinen bulletproof-tuunaus, jos käytät siihen voita etkä gheetä. Eli nämä meidän herkkukahvit sopivat monenlaisille herkuttelijoille!

Oliko tekstissä teille uusia asioita vai kaikki jo tuttuja juttuja? Miten te juotte kahvinne? Kertokaa toki, jos teillä on jokin superherkullinen tuunausvinkki! :-)

Nautinnollisia kahvihetkiä! :-)

Yhteistyössä Foodinin kanssa

16 kommenttia :

  1. Kiitos tästä postauksesta! Oon ollu 5vuotta yhdessä maailman suurimmassa Kahvila-ketjussa töissä ja tuli kyllä uusia tietoja, sekä semmoista minkä haluan selvittää myös meidän kahveista!

    Palaan tähän postaukseen vielä paremmalla ajalla, nyt nauttimaan ulkoilmasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa kuulla, että tuli uusia juttuja sullekin!
      Iloista vappua teille :-)!

      Poista
  2. Voisitko kertoa pari hyvaksi havaitsemasi kofeiiniton kahvimerkkia tai ainakin missa kasvavat parhaimman makuiset pavut. Itse olen tykastynyt Kenialaiseen kofeiinilliseen versioon...nyt siis kofeiiniton hakusessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cafetoria roasterylla on vaalea ja tummapaahtoinen kofeiiniton kahvi, jota käytämme
      http://cafetoria.fi/eshop/fi/43-kofeiinittomat-kahvit

      Makuasioita toki, mutta mun mielestä parhaat kahvit tulevat Etiopiasta. Niissä on tyypillisesti miellyttävä marjahillomainen aromi. Vahvana kakkosena tulevat Perulaiset kahvilajikkeet. Niissä on monesti suklaan ja pähkinän vivahteita maussa.

      Poista
  3. Voitko kertoa, mikä on lähteesi tälle tiedolle:

    "Toinen oire voi olla niin sanottu aivosumu (brain fog), joka tulee homemyrkkyjen ja torjunta-aineiden yhteisvaikutuksena. "

    Tuollaisesta yhteisvaikutuksesta en löytänyt netistä mitään, vaikka yritin aikani etsiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaisten kahvivalmistajien suusta, joka tutkivat omien kahviensa mykotoksiinipitoisuuksia.

      Olet oikeassa, että esim. PubMedistä ei löydy tutkimusta, joka tämän väitteen tai pitäiskö muotoilla spekulaation (kirjoitin "voi olla") todistaa todeksi. On kuitenkin paljon evidenssiä, että homealtistus aiheuttaa aivosumua, kuten myös glyfosaatille altistuminenkin. 1+1=2

      Poista
  4. Vastasit ihan toiseen kysymykseen. Kyllä, hometoksiineista aivosumun syynä löytyy evidenssiä tai ainakin viitteitä. Mutta hometoksiineja vastustetaan torjunta-aineilla. On myös viitteitä siitä, että hometoksiineja löytyy enemmän juuri luomukahvista!

    Puolustit spekulaatiotasi myös toisella spekulaatiolla: mistä löytyy tutkimustuloksia siitä, että glyfosaatti aiheuttaisi aivosumua? Edes kiivaassa keskustelussa glyfosaatista EU-parlamentissa ei tuota teoriaa ole kertaakaan esitetty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni vastasin kyllä kysymykseesi.

      Olet oikeassa, että luomukahvissa voi esiintyä myös hometoksiineja. Luomu-merkki ei automaattisesti takaa laatua.

      Itse ostan kahvini mielummin pienemmiltä toimijoilta, jotka pystyvät jäljittämään papujensa alkuperän 100-prosenttisesti. Isoilla kahvitaloilla tuo luku on siinä 40-70-prosentin luokkaa.

      EU-parlamentista voidaan olla montaa mieltä. Se, mitä siellä keskustellaan määrävät lobbaajat.

      Se, mitä glyfosaatilla ja lajien "jalostamisella" on saatu aikaan on se, että kasveilta on samalla viety kyky puolustautua vaikkapa juuri näitä hometoksiineja vastaan. Glyfosaatin haittavaikutuksia ilmenee koko ajan lisää, mutta niitä(kin) pyritään systemaattisesti vaimentamaan. Voi olla, että glyfosaatin ja aivosumun yhteyttä ei tällä hetkellä pystytä todistamaan anekdoottista evidenssiä vahvemmin.

      Poista
  5. "Mielestäni vastasin kyllä kysymykseesi."

    Yritän vastata mahdollisimman yksityiskohtaisesti, miksi et niin tehnyt. Vastauksessassasi kerroit, että olit saanut tiedon:

    ´"Sellaisten kahvivalmistajien suusta, joka tutkivat omien kahviensa mykotoksiinipitoisuuksia."

    Muta tästähän ei kysymykseni ollut, vaan siitä yhteisvaikutuksesta. Olivatko ko. kahvinvalmistajat tutkineet tätä yhteisvaikutusta? Uskallan sanoa, että tuskinpa, vaan ainoastaan juuri sitä, jonka tuossa kertoit, eli omien kahviensa mykotoksiinipitoisuuksia.

    Mistä kahvinvalmistajista oli edes kyse? Kun kyse ei ole julkisesta tiedosta, vaan Sinun kertomuksestasi, edes noita lausuntoja ei pysty tarkistamaan.

    Lisäksi heti seuraavaksi myönnät, että "luomukahvissa voi esiintyä myös hometoksiineja. Luomu-merkki ei automaattisesti takaa laatua." Vaikka olit tuon yhteisvaikutusväitteesi jälkeen välittömästi jatkanut:

    "Kahviplantaasit ovat yksi eniten myrkytetyimpiä viljelmiä maailmassa! Siksi me suosimme luomua tässäkin."

    Jossa - yhteydestä johtuen - on väite, että luomukahvi sen laadun takaisi. Joka on siis roskaa (vaikkei uskoisikaan siihen, että luomukahvissa noita hometoksiineja esiintyisi enemmän kun tavanomaisessa). Tämäkin väite on silkkaa harhaanjohtamista:

    "Itse ostan kahvini mielummin pienemmiltä toimijoilta, jotka pystyvät jäljittämään papujensa alkuperän 100-prosenttisesti."

    Koska tällä jäljittämisellä ei mitenkään estetä hometoksiinien esiintymistä. Pienemmät toimijat eivät ole millään tavalla ongelman suhteen paremmassa turvassa.

    EU-parlamentissa ovat vaikuttaneet mahdollisten yritysten lobbbajien lisäksi glyfosaatin fanaattiset vastustajat omine väitteineen. Siksi on huomionarvoista, ettei siellä ole tuotu esille Sinun väitettäsi tästä glyfosatin käytön aivosumukytköksestä.

    "Anekdoottiselle evidenssidensille" on toisiakin suomenkielisiä ilmaisuja: kuulopuhe, juoru. Jos otsikkosi jo puhui tietämisestä, ei tällaisia perusteluja siltä pohjalta oikein sopisi käyttää.

    Nämä lauseet osoittavat, että olit jo puolesi valinnut ennen artikkelin kirjoittamista:

    "Se, mitä glyfosaatilla ja lajien "jalostamisella" on saatu aikaan on se, että kasveilta on samalla viety kyky puolustautua vaikkapa juuri näitä hometoksiineja vastaan. Glyfosaatin haittavaikutuksia ilmenee koko ajan lisää, mutta niitä(kin) pyritään systemaattisesti vaimentamaan."

    Oletat siis, että "jalostaminen" on jotain, jota tehdään vain suuryhtiöiden intressien takia, ei missään paremmassa tarkoituksessa?

    Ensinnäkin kahvia ei ole edes jalostettu glyfosaattia kestäväksi. Ja glyfosaatti on myös rikkakasvimyrkky, ei homemyrkky lainkaan. Mutta se on nähtävästi mielestäsi niin kauhea aine, että sen täytyy olla syyllinen tähänkin. Vaikka sekin väite kyllä lepää varsin ohuella faktapohjalla: onko osoitettu, että vaikkapa kahvin kyky puolustautua hometoksiineja vastaan olisi ylipäänsä vähentynyt? Että ennen ne siihen olisivat kyenneet? Luultavasti ei. Puhumattakaan siitä, että asiaan olisivat syynä torjunta-aineet.

    Glyfosaatin - jonka relevanssi kahvin kohdalla on siis aika pieni, ellei olematon - oletetut haittavaikutuksetkin ovat asian tarkemman tutkimisen myötä käytännössä murentuneet. Parin vuoden takaisen syöpävaarallisuuskohun jälkeen sille ovat antaneet "puhtaat paperit" niin Saksan asiaa tutkiva virasto, EFSA, USA:n EPA, Helsingissä tomiva kemikaalivirasto ECHA kuin myös koko joukko EU:n ulkopuolisten maiden vastaavia virastoja. Kaiken esitetyn evidenssin pohjalta on erittäin todennäköistä, että EU myöntää sille tänä vuonna (ehkä jo kesäkuussa) jatkoajan. Mutta kuten sanottuu, se asia ei edes kahvia juuri koske.

    VastaaPoista
  6. Sinun vastauksesta ei ainakaan jää epäselväksi kenen intressejä edustat. Olet näköjään hyvin tiedeorientoitunut. Pidäthän mielessä, että vaikka jotain asiaa ei ole tieteellisesti todistettu, ei se tee siitä epätotta.

    Esim. Onko tutkimusta pubmedissä, että villin leijonan eteen käveleminen on mitä todennäköisemmin kohtalokas teko? Ei ole. Onko siitä anekdoottista todistusaineistoa, että se on kohtalokas teko? On. Jos et kuitenkaan laittaisi anekdoottia samaan kastiin kuin juoru tai kuulopuhe.

    Kuten aiemmin vastasinkin, että yhteisvaikutuksesta tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia ei välttämättä vielä ole. En ole itse sellaiseen ainkaan törmännyt.

    Mykotoksiinipitoisuuksia kahveissa on tutkittu liian vähän. En halua tässä yhteydessä mainostaa mitään kahvimerkkiä, mutta haluan kannustaa kahvinkuluttajia ottamaan selvää tämänkaltaisista asioista niiltä valmistajilta, joilta kahvinsa ostavat.

    Ei tietenkään pelkkä jäljitettävyys vähennä mykotoksiinipitoisuutta. Mutta se vähentää, kun kahvinmyyjä tuntee kahvinviljelijänsä ja jos heillä tutkitaan säännöllisesti homepitoisuuksia ja ollaan muutenkin tarkkoja laadusta. Tämä sama ei todeutu bulkkikahveissa.

    Nyt sinä oletat itse tietäväsi, mitä mitä "oletan" jalostamisesta. Jalostamisen taustalla on jalojakin ajatuksia, mutta isoin motivaattori siellä on kuitenkin kaikkien osapuolten voittojen maksimointi.

    Käytin tekstissä sanaa torjunta-aine, jolla tarkoitin laveasti kaikkia kemikaaleja, joita käytetään kahvinviljelyssä. En ole tietoinen, mitä kaikkea spesifejä kemikaaleja tavanomaisessa kahvinviljelyssä käytetään, mutta sen tiedän että esim. Roundupin (glyfosaatti) tuoteperhe kattaa kaikki kasvi ja pensaat. Ja ymmärrykseni mukaan juuri glyfosaatti on eniten käytetty kemikaali torjuntahommissa. Ja sen haitatkin on hyvin tiedossa. Mutta kyllähän isolla rahalla saa ostettua vaikka mitkä luvat.

    "Mutta se (glyfosaatti) on nähtävästi mielestäsi niin kauhea aine, että sen täytyy olla syyllinen tähänkin." Rauhoituhan nyt hyvä mies.

    Se, mitä torjunta-aineet ja kasvinsuojeluaineet tekevät on sitä, mitä villi, jalostamaton laji osaa tehdä luontaisesti. Kun lajeja jalostetaan sopivasti (tietenkin tarkoituksesa tuottaa parempi sato) vaikutetaan samalla lajin ominaisuuksiin ja kasvuympäristöön niin, että kasvilla itsellä on heikentynyt kyky puolustautua. Näin luodaan riippuvuussuhde kemikaaleihin. Ja kemikaalithan sen kun lisääntyvät vaan, kuten jalostaminenkin. Samanaikaisesti ihmisten terveys heikkenee koko ajan.

    VastaaPoista
  7. Tämä taitanee nyt tässä keskustelussa suurinpiirtein riittää. Teoriasi, että jalostamattomat kasvit itse kehitävät vastustuskyvyn mm. taudeille, on filosofinen, siihen ei tieteellä taida päästä käsiksi.

    Mutta anekdotaalista evidenssiä sitä vastaan on kyllä vaikka se, että kahviruoste kyllä näyttää iloisesti tuhoavan nyt luomusatojakin:

    http://www.kehitysmaakauppa.org/kahviruoste-jo-boliviassa/

    Tuohon kahviruosteeseen on kemiallinen torjunta-aine. On myös makuasia, odotellaanko sitä, että luonto kehittää torjunta-keinon, vai käytetäänko ko. ainetta nyt, ihan akuutin ongelman ratkaisemiseksi.

    Tai kehitäänko nopealla GMO-jalostuksella vastustuskykyinen lajike?

    VastaaPoista
  8. En ota nyt kantaa tuohon ylläolevaan keskusteluun, mutta linkkaan tähän mielenkiintoisen artikkelin glyfosaatista asiasta kiinnostuneille.

    http://terveyskirjat.fi/glyfosaattiko-turvallinen-torjunta-aine/

    VastaaPoista
  9. Hei!Minulle kaikki olli uuttaa.Olen joskus juonut kahvia mutta enää en ole oikein juo kun pakollisen kupillisen kylässä.Mikä olisi hyvä kofeiiniton kahvi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cafetoria Roastery on meidän lempparipaikka kofeiinittoman kahvin tilaamiseen :-)

      Poista
  10. Stevian valmistuksessa käytetään kemikaaleja. Miksi käytät sitä eikä sokeria?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen tiedon perusteella, mikä meillä on sekä steviasta että sokerista, olemme punninneet, kumpi on pienempi paha meidän terveydellemme (jos siis puhut tavallisesta valkaistusta sokerista).
      Jos sinulla on tietoa stevia valmistamisesta, niin kerro ihmeessä! Mielellään kuulemme.
      (Mutta muuten sokerista puhuttaessa, käytämme usein esimerkiksi kookossokeria.)

      Poista

Theme by: Pish and Posh Designs