Kaksisuuntainen refluksihäiriö

Reilu kuukausi sitten oli päivä, jolloin uskalsin antaa Pikkusankarin muuten vain- yökylään kumminsa luokse. Siitä viikko takaperin en olisi voinut kuvitellakaan luovuttavani kipuilevaa pientä kenenkään muun syliin. Reilu viikko sitten kiitin epäonnista rahatilannettamme, että emme saaneetkaan toteutettua mieheni kanssa juuri sille viikolle alustavasti mietittyä ensimmäistä Pikkusankarin jälkeistä kahdenkeskistä pientä romanttista ulkomaanmatkaa. Silloin olisi meinaan Mummo jäänyt ilman pientä yökyläilijää ja lentoliput ilman tarkastajaa.

Kaksisuuntainen refluksihäiriö saa vanhemmat näyttämään suunnittelukyvyttömiltä huithapeleilta, toisten ihmisten aikatauluja kunnioittamattomilta omaan napaan keskittyjiltä ja varmaan myös jonkin sortin libilaareilta. Mutta mitenpä sitä pystyy mitään lapsen kanssa suunnittelemaan, kun ei koskaan voi tietää, millainen oirepäivä juuri tietty päivä on; loppuuko kipuitku seitsemältä vai kahdeltatoista illalla; noustaanko meillä huuhkajien, aamukasteen vai naapurin kolmannen koiranpissatuksen aikaan; onko koko päivä paholaisen riivaamaa kiukkufanfaaria vai iloisten hymyjen vilauttelua; nukkuuko lapsi nolla vai kolme tuntia päikkäreitä; ja jaksaako äiti kyseisenä päivänä sanoa edes puolikasta sosiaalista sanaa kenellekään. Kaikki todelliset ystäväni toivottavasti jo osaavat olla ottamatta itseensä, jos treffien sopiminen on meillä aina alustavaa ja sitä, että ”minä soitan vielä aamulla, että mikä on meidän tilanne, niin katsotaanko sitten, voidaanko nähdä”. Tässä pihissä taloudessa ei ole myöskään mihinkään maksullisiin, tiettynä kellonaikana pidettäviin kerhoihin uskallettu osallistua, sillä koskaan ei voi tietää, millainen on Pikkusankarin päivärytmi ja vointi.

Hyvin usein mietin, että mitä järkeä on oikeastikaan vastailla kysymyksiin ”miten teillä menee?” tai ”miten Pikkusankari voi?”, jos haluaa, että kysyjä saa todenmukaisen vastauksen. En tiedä, pitäisikö kertoa viimeisimmästä kuukaudesta, viimeisimmästä viikosta vai viimeisimmästä vuorokaudesta. Minkä tahansa vaihtoehdon valitsenkin, ja mitä tahansa se kuuluminen sitten onkaan, sillä ei ole mitään ennustusarvoa suhteessa seuraavaan päivään, viikkoon tai kuukauteen. Vastaus ei siis oikeastaan kerro mitään siitä, mitä meille kuuluu. Pikkusankari voi löytää luvattoman, oireita aiheuttavan ruuanpalasen. Lääkkeen aloitus/pudotus/tuplaus voi vaikuttaa hänen vointiin dramaattisesti päivässäkin. Helle, flunssa tai stressaava tilanne voi pahentaa refluksioireita nopeastikin. Pikkusankari saattaa saada sen kohtalokkaan lusikallisen liikaa sallittua ruokaa, jolloin kyseisen ruuan saturaatiopiste tulee vastaan ja oireet räjähtävät. Uusi rotaatio saattaa olla täysin sopiva/sopimaton, ja vaikutus saattaa olla välitön tai pikkuhiljaa ilmenevä. Lääkkeiden aiheuttamat mahdolliset sivuoireet saattavat sekoittaa oireiden tunnistamista ja hankaloittaa elämää muullakin tavoin. Vähintään yksi tämmöinen muutos tapahtuu yleensä kerran viikossa johonkin suuntaan. Mutta sekään ei ole varmaa.

You never know.