Hei vastaantulija

Hei vastaantulija, luulet varmaan, että olen hyvin sotkuinen syömäri ja pudotellut lusikallisia kasvissosekeittoa ympäri vaatteitani huomaamattani. Ei, osaan kyllä syödä siivosti, mutta olen vain refluksilapsen äiti, joka saa oksennukset päällensä parikin kertaa tunnissa, ja täten ei kerkiä vaihtaa vaatteitaan ihan joka välissä.

Hei leikkipuiston kaveriäiti, luulet varmaan, että en välitä, millaisissa vaatteissa lapseni liikkuu, kun ala- ja yläosat ovat täysin toisiinsa sopimattomat. Ei, ymmärrän kyllä värianalyysin kevään ja kesän erot sekä äitien sanattoman lastenvaate-etiketin, mutta olen vain refluksilapsen äiti, jonka pyykkikorissa lojuu ne kaikki muut vaatteet, jotka eivät ole lapsen päällä.

Hei tarjoilija, luulet varmaan, että olemme laihduttavia nirppanokkaisia luomuekolakto-ovovegetaristeja, kun sapuskanne eivät kelpaa meille, ja litkimme ystäväperheen kanssa istuessamme vain teetä ravintolassanne. Ei, söisimme mielellämme kivoja ruokianne, mutta olen vain refluksilapsen äiti, joka ei pysty syömään kuin niitä samaa kahdeksaa ruoka-ainetta kuin moniallerginen lapsensakin.

Hei neuvolantäti, luulet varmaan, että otin hoitokassin sijaan mukaani vahingossa lakanapyykkikassin. Ei, kyllä oikea kassi on mukana, mutta olen vain refluksilapsen äiti, joka käyttää keskimäärin 10 pukluliinaa päivässä pahanhajuisten limaisten oksennusten siivoamiseen.

Hei julkisen puolen lastenlääkäri, luulet varmaan, että olen ylimielinen turhanvalittelijaäiti, kun päädyin olemaan kanssasi eri mieltä hoitokäytännöistäsi ja mielipiteistäsi Ei, olen vain refluksilapsen äiti, joka koki todellista henkistä nöyryytystä vastaanotollasi, ja jonka valvomissaldo nousi 50 prosentilla hoitosuositustesi toteuttamiseen ottamisen jälkeen.

Hei sivistynyt kanssakeskustelija, luulet varmaan, että en ole kiinnostunut maailman kriiseistä ja päivänpolttavista politiikkakeskusteluista enkä välitä herkullisista eri tieteenalojen sisäisistä ja välisistä debateista. Ei, olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja voittanut koulujen väittelykilpailuja, mutta olen vain refluksilapsen äiti, joka tällä hetkellä ei vaan yksinkertaisesti jaksa keskittyä mihinkään muuhun kuin lapsen oireettomammaksi saamiseen. 

Hei ystävä, luulet varmaan, että en pidä seurastasi enää niin paljon, kun unohtelen tapaamisiamme ja viesteihin vastaamisia. Ei, olet edelleen tärkeä minulle, mutta olen vain refluksilapsen äiti, joka on nukkunut viime yönä kaksi tuntia.

Hei kuntosalikaveri, luulet varmaan, että olen taas raskaana. Ei, perheenjäseniemme lisääntymiskyselyt ja vatsan seudun toljottelut ovat tällä hetkellä turhia. Olen vain refluksilapsen äiti, joka tiukalla imetysdieetillä laihtui kahdeksan kiloa, ja joka on nyt ottanut tarkoituksella takaisin jokaisen menetetyn suupalan, korkojen kera.

P.S. Blogini tekstit sisältävät yleensä marmatuksen aiheita koko kivikkoisen refluksitaipaleemme ajalta. Kaikki valitukseni eivät siis (onneksemme!) ole enää/juuri tällä hetkellä akuutteja, vaikkakin ovat olleet totisinta totta. Ajatuksen tasolla ne ovat edelleen suurta ärsytystä nostattavia.

Terveisin nimimerkki Tänään puolikkaan suklaapiirakkapellillisen syönyt, keskivertopuhdasvaatteinen hyvin nukkunut äiti