Pages

Blogin nimi ja osoite muuttuvat - seuraa perässä!

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Nyt on se hetki, kun Hei meillä valvotaan voidaan hyvästellä. Uuden blogin nimi on Ready Steady Flow. Te, ketkä olette facebookissa meitä seuranneet, vaihtakaa tykkääminen Hei meillä valvotaan-sivulta Ready Steady Flow-sivulle! (Uusien Facebook-sivujen kunniaksi järkkään kivan arvonnan teille siellä, joten hop sinne!) Instagramissa minua voi edelleen seurata nimellä @skribentti
Pian näiltä vanhoilta sivuilta ohjataan suoraan uusille sivuille, joissa sisältö on toki tuttua. Nähdään uudessa osoitteessa!
 // Emmi 

P.S. Koska blogin tekstejä on tässä pari viikkoa siirrelty täältä uuteen osoitteeseen, niin siirron aikana jätetyt kommentit saattavat kadota, joten jos uudesta blogista kaikkia kommentteja ei löydy, ei vika ole meissä, joten käy uudestaan kommentoimassa sinne, jos haluat :-)

Hyvästi Kaksplus! - Nyt on pitsan aika!

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Yhteistyössä Foodinin kanssa


Osa teistä varmaan jo huomasikin, että Kaksplus on nyt taaksejäänyttä blogielämää! Irtisanoin blogin Kaksplussalta, ja päätös tuntuu nyt tosi hyvältä. Ihanaa, uusi aika alkaa, en malta odottaa uusia blogiseikkailuja! Niistä saatte kuulla lisää hieman myöhemmin! Ja viimeisistä Kaksplussan bileistäkin saatte vielä raporttia ensi viikolla. Nyt on kuitenkin juhlan aika, sitä voisi juhlistaa vaikka gluteenittoman pannupitsan kanssa, eikö? Resepti on gluteeniton ja lehmänmaitoproteiiniton. Reseptissä on käytetty kananmunan keltuiaisia, joten tämä sopinee myös niille, jotka eivät ole kovin allergisia kananmunalle (valkuaiset ovat yleisesti ottaen allergisoivempia).


 Pohjan ainekset:

2 kananmunankeltuaista
hyppysellinen suolaa
ripaus mustapippuria
gheetä paistamiseen

haluamasi täytteet 

Liota kikherneet yön yli. Keitä niitä sen jälkeen noin 45 minuuttia tai kunnes ne ovat pehmeitä. Siivilöi kikherneet pois vedestä, murskaa ne tahnaksi ja lisää tahnaan muut pohjan ainekset. Paista tahnasta ohuehko lettu reilussa gheessä.

Täytä haluamallasi tavalla, esimerkiksi tomaattipyreellä, lihalla/kanalla/kalalla, kasviksilla ja juustolla. Laita 250 asteiseen (tai niin kuumaan kuin paistinpannusi kestää) uuniin vielä 5 minuutiksi. (Tällä kertaa meidän pitsa ei kerinnyt uuniin, koska sillä oli jo kiire suuhun, joten todistetusti tämä toimii pelkän pannunkin kanssa valmistettuna.)



Leppoisaa sunnuntai-iltaa!

Kun rokotekriittinen teksti väärinymmärretään - Vastine Julkisen sanan neuvoston langettavaan päätökseen

torstai 19. lokakuuta 2017

Otan tässä kirjoituksessa kantaa julkisen sanan neuvoston päätökseen Kaksplussan toimitusta ja minun kirjoittamaa tekstiä kohtaan. Kirjoitin siis rokotteista kriittiseen sävyyn blogitekstin viime keväänä, jonka Kaksplussan toimitus jakoi omalla facebook-sivustollaan. Tämän perusteella joku ärsyyntyi ja teki siitä kantelun julkisen sanan neuvostoon. 

Tämä kohu vain vahvistaa pointtiani ja olen suorastaan kiitollinen siitä, että keskustelu sen kuin jatkuu vain. Rokotekriittisyys ei ole tämän päätöksen mukaan sallittua mediassa. Voltaire sen sanoi aikoinaan "Jos haluat selvittää kuka hallitsee yhteiskuntaa, selvitä ketä ei saa arvostella". Jos rokotteet ovat tutkitusti turvallisia ja tehokkaita, niin pitäisi niiden kestää myös kriittinen tarkastelukin. Ainakin itselläni epäilykset nousevat heti esiin, jos mediassa ei julkaista mitään kriittistä tekstiä näin isoa ihmisjoukkoa koskettavasta asiasta kuten rokotusten turvallisuus ja tehokkuus.



JSN:n toteaa päätöksessään, että kantelijan mukaan blogikirjoitus sisältää useita kyseenalaisia väittämiä, joista esimerkiksi seuraavat ovat selkeästi epätosia tai täysin perustelemattomia:
 "Ei tule tilannetta, että elimistö joutuu samanaikaisesti kohtaamaan yli 20 eri virusta tai bakteeria. Miksi rokotusohjelmassa kuitenkin tehdään näin?"

Otetaan tarkasteluun viitosrokote, joka nimensä mukaankin pitää sisällä viisi eri sairautta. Oletko kuullut ihmisestä, joka sairastaa polioa ja jolla on samanaikaisesti hinkuyskä- ja kurkkumätäinfektio sekä jäykkäkouristus että HIB? Mikä väittämässäni on selkeästi epätotta tai täysin perustelematonta? Tuossa kyseisessä rokotteessa on noin 20 eri kantaa viruksia/bakteereja. Tuo yllä mainittu lainaus tarkentui blogitekstissä vielä huomiolla, että kyseessä on 20 eri taudinaiheuttajaaa, jotka jylläävät kehossa samanaikaisesti, eikä vain mistä tahansa bakteerista.


 Seuraava kantelijan mukaan selkeästi epätosi tai täysin perustelematon väittämä:
"Rokotteiden tarjoama immuniteetti on parhaimmillaankin vain muutamia vuosia, jos sitäkään."

Tähän voisi huomauttaa, että kannattaa nyt ainakin alkuun perehtyä rokotteiden pakkausselosteisiin. Otetaan suora lainaus nyt vaikkapa samaisen viitosrokotteen pakkausselosteesta: "Kuten kaikki rokotteet, Infanrix Polio+Hib ei ehkä täysin suojaa kaikkia rokotettuja lapsia." En ymmärrä, mikä kirjoittamassani on selkeästi epätotta tai täysin perustelematonta.

Seuraava:
"Valta-osalla rokotteiden parissa työskentelevillä lääkäreillä ja terveydenhoitajilla ei ole aavistustakaan, mitä rokotteet pitävät sisällään." 

Jos ette uskoa väittämää, niin soittakaa omalle neuvolan terkkarilla tai neuvolalääkärille ja pyytäkää häntä luettelemaan ulkomuistista vaikkapa viitosrokotteen sisältö. 



Seuraava:
"HPV eli papilloomavirusrokotteella pyritään ehkäisemään kohdunkaulan syöpää. Surullista tässä rokotteessa on se, että maailmalla ihmisiä on kuollut enemmän hpv-rokotteen haittoihin kuin itse kohdunkaulan syöpään."

2006-2015 välillä VAERS:iin on raportoitu 117 kuolemantapausta, jotka sattuivat välittömässä yhteydessä rokotukseen. Vastaavasti en ole onnistunut löytämään tilastoa tuolla aikavälillä, josta selvisi kohdunkaulan syöpään kuolleiden lukumäärä. Ainoa tilasto, jonka olen löytänyt on, että jenkeissä (josta yllä mainittu rokotteisiin liittyvä kuolleisuuslukukin oli) ilmenee vuosittain n. 11800 kohdunkaulasyöpädiagnoosia. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että minkä ikäisiä rokotukseen kuolleet ovat: nyt puhutaan nuorista tytöistä! Selvennetään vielä sen verran, että rokotehan ei edes suojaa kohdunkaulan syövältä. Sen oletetaan suojaavan papilloomavirusta vastaan (joskaan tehoa ei ole kliinisesti todistettu) ja 90% papilloomavirustartunnoista paranee itsestään kahden vuoden sisällä.

Kohdunkaulansyöpä pystytään nykyisin toteamaan hyvin varhaisessa vaiheessa seulonnoilla. Eikä syöpädiagnoosi ole, varsinkaan varhaisessa vaiheessa todettuna, enää välitön kuolemantuomio. Toinen huomio tähän yhteyteen, että syöpäkuolleisuutta on erittäin hankala tilastoida, sillä monesti ei voida olla varmoja kuolevatko syöpäsairaat ns. hoitoonsa vai diagnoosiinsa! Eikö ole surullista, että ainoat länsimaissa hyväksytyt syöpähoidot aiheuttavat itsessään syöpää? 

  
Julkisen sanan neuvosto kirjoitaa ratkaisussaan näin:
"Blogitekstin kirjoittaja totesi blogitekstissä ainoastaan referoineensa videolla olleita väitteitä. Hän painotti, etteivät ne ole hänen omia väitteitään tai mielipiteitään. Neuvosto toteaa, että näin tehdessään kirjoittaja myönsi itsekin, ettei hän pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tai lähdekritiikkiin, eikä hän ollut edes yrittänyt tarkistaa tietoja. Tämän seurauksena blogissa esitettiin rokotuksista väitteitä, joissa tosiasiat, mielipiteet ja sepitteellinen aineisto sekoittuivat."

Millä perusteella neuvosto toteaa, että minä muka myönnän, etten ole pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tai lähdekritiikkiin, jos vain teen selväksi, että olen referoinut tekstin dokumentista, enkä tuottanut sitä itse? Koska aihe on niin tulenherkkä ja voimakkaita tunteita herättävä, halusin tehdä erityisen selväksi kaikille, ketkä mahdollisesti haluavat kommentoida tekstiin liittyen, että heidän on turha lähteä herjaamaan henkilökohtaisesti minua (mikä valitettavan usein tapahtuu vastaavanlaisissa julkaisuissa). Se ei mielestäni sulje pois lähdekritiikkiä, jos referoi toista teosta, varsinkin kun tässä tapauksessa olen perehtynyt hyvin laajalti aiheeseen myös referoimani dokumentin ulkopuolella. Miksi ihmeessä en pyrkisi totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen näin tärkeässä asiassa, joka liittyy myös omiin lapsiini? Miten neuvosto voi päätöksessään väittää, että en ole edes yrittänyt tarkastaa tietoja, jos minua ei ole henkilökohtaisesti edes kuulusteltu asiasta ennen ratkaisun langettamista? Melkoisen mielivaltaisesta (lue kansalaisia kyykyttävää) touhua, sanon minä!

RJ

P.S .Tässä on linkki rokotetekstiin, josta puhutaan.

Miltä tuntuu, kun ventovieras siivoaa kotiani?

sunnuntai 15. lokakuuta 2017


Tätä minä mietin, kun sain blogiyhteistyöehdotuksen Kotirinki-nimiseltä kotisiivouspalveluyritykseltä. Mielenkiinnolla tartuin blogiyhteistyöhön, sillä ikinä emme olleet aiemmin kokeilleet siivouspalvelua (vaikka ehkä tarvetta sille olisikin ollut näinä vuosina, heh). Tässä kirjoituksessa nyt raportoinkin sitten, että minkälaista oli käyttää siivouspalvelua, miltä tuntuu, kun ventovieras siivoaa kotiani ja millaista jälkeä siivoaja jättää jälkeensä.

Kotirinki tarjoaa kotisiivousta säännöllisenä palveluna tai kertapalveluna Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Tampereen ja Oulun alueella. Säännöllisistä puhtausohjelmista voi valita kaksi, kolme tai neljä kertaa kuukaudessa tapahtuvan siivouksen. Säännöllinen siivous alkaa aina tehosiivouksella ja jatkuu ylläpitosiivouksilla ja tehosiivouksilla sopimukseen kirjatun määrän mukaan. Siivoukseen saa aina valita haluamiaan lisäpalveluita: ikkunoiden pesu, jääkaapin pesu, uunin pesu, huonekalujen höyrypesu sekä mattojen höyrypesu. Kertapalveluina Kotiringiltä voi ostaa ikkunoiden pesun, muuttopesun, höyrypesun, tehosiivouksen, kevytsiivouksen ja lahjakortin. Minä sain kokeilla tehosiivousta muutaman lisäpalvelun kera: sain mukaan jääkaapin pesun sekä uunin pesun.


Aloitin siivouspalveluun tutustumisen Kotiringin nettisivuilta, sillä sieltä voi varata itselleen sopivan siivousajan. Nettisivut olivat helppokäyttöiset ja selkeät. Nettisivuilla on laskin, jonka avulla näkee suuntaa-antavan arvion hinnasta ja ajasta. Oletin, että siivouksen ajankohtana on hyvä olla pois kotoa, joten varasin siivoukselle päivän, jolloin olemme koko perhe muualla. 

Noin viikko ennen siivousaikaa meille tuleva siivoaja soitti minulle ja kyseli tarkempia tietoja, kuten mistä hän löytää meidän kodista imurin sekä jakkaran (ja halutessa saunan pesun varten myös pidemmän letkun). Nämä ovat ne tarvikkeet, joita siivoaja ei tuo mukanaa - kaikki muut tarvikkeet hän tuo! Siivoaja vaikutti puhelimessa tosi mukavalta ja minullekin tuli kivempi olo päästää tuntematon siivoaja kotiini, kun olin puhunut hänen kanssaan puhelimessa. Ensikertalaisena kyselin häneltä myös, että miten siivoukseen tulisi valmistautua. Hän kertoi, että tavaroita voi halutessaan keräillä lattioilta ja tasoilta pois, jos tahtoo, - näin pinnat tulevat siivottua kunnolla. Mitään suuria siivouksia ei kuitenkaan tarvitse ennen siivoajan tuloa tehdä (jep, kuulostaa järkevältä, heh). Ja se, mikä minulle tuli yllätyksenä, oli se, että kotona saa olla vaikka koko siivouksen ajan! Voisin siis kuvitella, että tämä seikka lieventää monen stressiä siivoajan palkkaamisen suhteen - ei tarvitse pakolla lähteä kotoa mihinkään siksi aikaa!


Poikien mielestä oli hauska ajatus, että joku tulisi meille siivoamaan sillä aikaa, kun itse olemme muualla. Meidän vanhempienkin mielestä tämä oli myös hauska kokeilu, heh, mutta totuuden nimissä toki meillä oli myös pieniä ennakkoluuloja sen suhteen, että meille tuntematon siivoaja meillä touhuaa. Mainittakoon se, että olemme hyvin arkoja jättämään ventovierasta yksinään meidän kotiimme, sillä meillä kun on se kurja kokemus kotiinmurrosta ja varkaudesta. No, kun siivoaja asteli meille sovittuun aikaan aamuyhdeksältä (muuten, hän saapui sekunnilleen yhdeksältä, siinäpä vähän meille muille tavoitetta ajanhallinnalle...), ennakkoluulot karisivat, ja oli ihan turvallinen olo jättää hänet puuhastelemaan. Meillä siivosi Moona, joka jätti kyllä hyvän mielen hymyllään, asenteellaan ja tarmollaan jo heti ensi kertaa nähdessämme! Pikkuisen olen kateellinen siitä, että hänestä oikein huokui rakkaus työhönsä. Olisipa meinaan kätevää, että itselläkin näin kolmen lapsen äitinä siivous olisi fanaattinen mielenkiinnon kohde!

Kun saavuimme illalla kotiin, koti kiilsi puhtauttaan. Se, mikä oli ihanaa, oli se, että koti ei haissut puhdistusaineille, vaan vain tuoksui puhtaalle! Siitä tosi isot plussat! En päästänyt siivoajaa helpolla, vaan kolusin paikat kokeillen, mihin kaikkiin paikkoihin tehosiivous on yltänyt. Kokeilin muun muassa lamppujen varjostimia ja vessan peilien ylälistaa (jep, kaikki puhdistettu!) ja tsekkasin ovenkahvojen kiiltoasteen (10+!). Siivoaja oli muistanut lukita ovet, mikä on meille myös tärkeä asia, sillä kerran asunnonvälittäjämme oli jättänyt asuntomme takaoven auki lähtiessään näytöltä ja tämä oli aika järkytys meille! Ei siis mitään huomautettavaa. Paitsi joo, jos nyt on ihan pakko keksiä joku juttu miinukseksi, niin se, että saunan valo oli jäänyt päälle, hah! Huomaatte varmaan, että kyyläsin jutut tosi tarkkaan, jotta voin kirjoittaa realistisen kuvaksen siivouksesta.


Kokonaisuudessaan siivouksesta jäi tosi hyvä mieli ja tosi puhdas talo! Yllättävää (tai ei niin yllättävää tällä poppoolla) olikin se, että kaaos on helppo saada aikaan niin, että seuraavana päivänä talo ei näytä enää juuri siivotulta, kääk! Meille, viisihenkiselle perheelle, jossa suurin osa perheestä viettää suurimman osan päivistä kotona, olisi varmaan se kaikista tehokkain siivoussetti tarpeen! Meillä siivotaan päivittäin, tai oikeampi termi on, että ainakin raihditaan päivittäin! Pelkkään raihtimiseen menee ihan käsittämätön aika joka päivä, ja siihen päälle kaikki ruokailuun liittyvät siivoamiset ja pyykkihuolto. Koska meillä ei ole lemmikkejä, imurointia emme (suoraan sanottuna) jaksa tehdä ihan joka päivä, emmekä varsinkaan pyyhi pölyjä viikottain. Siivoaminen on silti tosi suuri aikasyöppö joka päivä, sen tietää jokainen, jolla on vähänkään enemmän lapsia. Me olemme pyrkineet ihan pienestä pitäen osallistamaan lapset siivoukseen, vaihtelevalla menestyksellä. Välillä läheisten whatsupit täyttyvät iloisesti pölyrättien ja imuroiden kanssa tanssahtelevista pojista ja välillä taas saamme pari viikkoa huomauttaa leikkihuoneen siivoamisesta kuuroille korville. Minä rakastan siivottua kotia, mutta sitä enemmän rakastan myös muutakin puuhaa poikien kanssa kuin siivoamista. Luulen, että tämän kokemuksen perusteella uskaltaisin ottaakin siivouspalvelua useammin! Hinnat tietenkin hirvittävät, mutta onneksi on kotitalousvähennys, se auttaa jo paljon loppusummassa! Ja tietenkin sitten se pointti, että siivoaja tekee tosi hyvää ja aika raskastakin työtä, niin kyllä hänelle sitten pitää ihan hyvää palkkaa maksaakin - en siis missään nimessä haluaisi huudella siivoajien palkan alentamisen puolesta, vaan päinvastoin.

Mutta hei - nyt olisi siisti juttu minulla teille kerrottavana, meinaan kiva kampanja olisi tarjolla: Kampanjakoodilla HMV2017 saatte Kotiringiltä säännöllisen puhtausohjelman tilauksen yhteydessä kolme tuntia veloituksetonta siivousta. Edun voi käyttää ensisiivoukseen tai lisäpalveluihin. (Itse en hyödy tästä koodista tai klikkailuista mitenkään, joten koko etu vain teille!) Kotiringin sivuille pääsette tästä: klik!
Eli jos nyt joulusiivous jo stressaa, niin tässä olisi kelpo tapa sitä lieventää! Tai sitten voisi päättää, että käyttää siivoamisesta jäävät tunnit vaikka ihanassa syyssäässä tarpomiseen! Vai olisko tämä loistava isänpäivälahja? Että tehdään jotakin kivaa yhdessä sillä aikaa, kun joku muu siivoaa kotiamme? Tai hei- ihana pikkujoululahja itselle?

Nämä roinat siivoaja oli löytänyt meidän sohvan alta...

Joka tapauksessa, tosi siistiä lokakuuta teille! :-)

Siivous saatu yhteistyössä Koriringin kanssa.

Kolme vauvaa: kaksi sairasta ja yksi terve - mitä teimme toisin?

tiistai 10. lokakuuta 2017


Tässä tulee toivepostaus, joka käsittelee sitä, voiko itse tehdä jotakin sen eteen, että voisi välttyä vauvan refluksitaudilta ja ruoka-aineallergioilta. Tätä asiaa on minulta nyt kyselty kovasti, kun osottautui, että tämä kolmonen, meidän Snadisöpöys ei ole refluksinen, allerginen eikä astmainen. Tässä siis teille tätä postausta odottaneille seikkoja, joita me olemme tehneet eri tavalla ensimmäisten lasten (odotus)aikana verrattuna kolmannen (odotus)aikaan. Mikäänhän ei tietenkään todista, että mikä seikka johtuu mistäkin, joten tekstiä ei kannata lukea mustavalkoisesti. Kirjoitan tähän nyt kuitenkin asioita, joilla saattaa olla jotakin tekemistä sen kanssa, miten ja millaiseksi vauva kehittyy.

Maitohappobakteerit ovat tosi tärkeitä - tässä yksi meidän perheen lemppari, Biomedin Acidophilius ja Acidophilius Forte.

Aloitetaan tärkeimmäistä eli minun suoliston kunnosta: äidin suoliston kunto vaikuttaa vauvan suolistoon! Kolmannessa raskaudessa (ja sitä edeltävinä vuosina, kun kolmas raskaus oli jo mielessä), kiinnitimme erityistä huomiota siihen, että saimme minun suoliston kuntoon. Käytössäni olivat vahvat maitohappobakteerit kuureittain. Ruoka on muuttunut viimeisten vuosien aikana pääsääntöisesti luomuksi (Luomuruuasta voit lukea lisää täältä). Minimullistajan imetysdieetin (joka kesti 2v2kk) jälkeen pääsin taas monipuoliseen ruokailuun käsiksi - ja nyt viime vuodet ruokavalioni onkin ollut tosi monipuolinen ravintoaineiltaan ja -arvoiltaan! Prosessoitu ruoka ja kofeiini ovat jääneet pois. Pääsääntöisesti söin raskausaikana lehmänmaidottomasti ja gluteenittomasti, sillä söin samoja ruokia kuin meidän keskimmäinen näille aineille allerginen. 

Ruuissa suosimme puhtautta. Meidän ruuat hankitaan omalta kotipihalta/metsästä, lähi-luomupiiristä, lähi-Prismasta sekä Foodinilta

Ylipäätään viime vuosien ajan kehooni ajettu myrkkykuorma on huomattavasti vähentynyt: olen kiinnittänyt huomiota lisäaineiden, ksenoestrogeenien, ftalaattien, kemikaalien yms. saamisen minimoiseen. Olemme jo monen vuoden ajan myös suodattaneet juomavetemme niin, että vesijohtoveden epäpuhtaudet, raskasmetallit, sinne kuulumattomat pienhiukkaset jne. poistuvat.

Raskausajan vitamiineihin me panostimme nyt eritavalla kuin edellisissä raskauksissa. Olemme nykyään hyvin tarkkoja siitä, mitä vitamiineja syömme, miten paljon ja missä muodossa ne ovat. Olemme valinneet itsellemme käyttöön vain ne vitamiinit, joita tarvitsemme, ja sillä periaatteella, että niillä emme vain ehkäise puutostiloja (kuten yleisten ravitsemussuositusten ohjemäärät tekevät...), vaan haemme juuri optimaalisia vitamiinimääriä meidän kehollemme, jotta keho toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Raskausajan vitamiineista nostan esiin kaksi tärkeää asiaa: kalaöljy ja folaatti. Kalaöljyssä tärkeää on se, että se on mahdollisimman puhdasta, laadukasta ja että siinä on enemmän DHA:ta kuin EPA:a. B9-vitamiinia suositellaan raskaanaoleville yleensä foolihapon muodossa, mutta folaattimuodossa keho osaa käyttää sitä paremmin hyödykseen. 


Ensimmäisessä raskaudessa liikuin paljon, toisessa paljon vähemmän ja kolmannessa en juurikaan. Ja se syy, miksi tämän asian nostin tässä nyt esiin, liittyy kehon kokonaisstressitasoon. Jokaisessa raskaudessa minulla on ollut henkistä stressiä jonkin verran: ensimmäistä odottaessa teimme muuttoa ja kirjoittelin graduani (ja palautin päivää ennen synnytystä, jep!), ja toista ja kolmatta odottaessa myös teimme muuttoa asunnosta toiseen ja  olin töissä viimeiseen asti (vaikka lääkäri ehdotteli sairauslomaa jo molemmissa raskauksissa puolivälistä lähtien). Kolmatta odottaessa siis himmailin liikunnan kanssa ihan toden teolla, sillä sekin (vaikka ihanaa onkin) on myös yksi kuormittava tekijä keholle muiden stressitekijöiden ohella. En siis missään nimessä kehota ketään olemaan liikkumatta, mutta kehotan lämpimästi kuuntelemaan kehoa sillä tavalla, että jos elämässä on muitakin kuormittavia tekijöitä, niin ainakaan raskasta liikuntaa en silloin suosittele siihen lisäksi. Stressihormonit eivät pitkittyessään ole kenellekään, varsinkaan raskaanaolevalla hyväksi!

Niin, ja nyt kun stressitekijöistä puhumme, niin pakko tietenkin mainita, että stressinkäsittelytaidot ovat nykyään ihan toista luokkaa kuin vaikka esikoista odottessa yli seitsemän vuotta sitten. Siis täysin eri luokkaa, heh. Ja tämän koen tietenkin olevan hyväksi raskaanaolevan keholle, että ärsytyskerroin ei nouse ihan heti sataan monta kertaa päivässä... (Kiitos NLP!)

Maadoitustuotteita saa tilattua TiedonPortaiden nettikaupasta.
Maadoitustuotteiden käyttö - se on tullut ihan uutena juttuna tässä kolmannessa raskaudessa. (Maadoittumisesta voit lukea lisää täältä.) Eli, käytin raskaanaollessa maadoittavaa hiirialustaa töissä ja sängyssämme on maadoituslakana. Näitä tuotteita lähdin kokeilemaan täysin avoimin ja ennakkoluulottomin mielin. Luulen, että nämä täydensivät hienosti muitakin muutoksia raskausaikana. (Muuten - ekassa ja tokassa raskaudessa kärsin ihan hillittömistä suonenvedoista monta kertaa yössä, ja kolmannessa en juurikaan... Epäilen maadoitustuotteiden hyötyä tässä!).

Sitten mennään vastasyntyneen aikaan. Tiedämme siis, että kolmosella on samat geenit kuin edellisilläkin lapsilla, joten pelko siitä, että refluksi ja allergiat puhkeavat jossakin vaiheessa, on läsnä koko ajan. Haluamme toimillamme varmistaa sen, että jos se on meidän toiminnasta kiinni, niin näin ei missään nimessä käy! Miten siis toimimme vastasyntyneen kanssa? Mitä eroa on ollut toiminnassamme?


Snadisöpöys sain synnärillä k-vitamiinin suun kautta, ei pistoksena. En tiedä vaikuttaako tämä mihinkään muuhun tässä postauksessa liittyviin aiheisiin, mutta ainakin se vaikutti siihen, että vauvalle ei aiheutettu heti synnyttyään stressitason nousua pistämällä piikkiä (kipu kun vaikuttaa stressitasoon). Neuvolan terkkarimme kanssa myös sovimme, että kolmannen lapsen rokotukset ainakin viivästytetään, sillä isoveljet saivat pahoja oireita rokotteista ja heidän refluksitauti, allergiat ja astma pahenivat rokotteista potenssiin sata ja arki vaikeutui ihan hirmuisesti. 

Imettäessä äidin rasvasoluista lähtee ravinnot maitoon, joten todella on väliä, millainen koostumus äidin mahamakkaroilla eli rasvavarastoilla on! Eli edelleenkin: imettäessä monipuolinen ja terveellinen ravinto on tärkeä asia! Myös maadoittumisen lisään raskausajan asioista tässä kohtaa: vauva saa osansa maadoittumislakanasta nukkuessamme perhepedissä noin 70% yön tunneista.


En kiellä sitä, että eikö Snadisöpöyksellä olisi hänelläkin pientä refluksivaivaa, mutta refluksia sairautena hänellä ei ole. Edelleen jännitämme, miten käy kiinteiden aloittamisten kanssa, sillä meillä edelleen mennään täysimetyksellä, ainakin puolivuotistarkastukseen asti; näin terkkarimme kanssa sovimme, että meidän on paras tehdä. Sitä ei voi tietää, iskeekö allergiat päälle kiinteiden myötä. Mutta sen me ainakin tiedämme, että aloitamme oikein rauhassa kiinteät ja vain maisteluasteella, ei mahantäyttömielessä heti alussa.

Snadisöpöys on meille helppo (tosi helppo) vauva, mutta olen kuullut meidän arkea nähneille, että ei hän ehkä se kaikista helpoin maailmassa ole. Itkut eivät ole olleet hänenkään kohdalla vieraita, puklailua tulee ajoittain runsaastikin, päikkärit eivät aina loista tuntitasolla ja öisin hän heräilee edelleen monta kertaa. Silti - hän ei yleensä ole tuskainen eikä hänen itkunsa jatku loputtomiin, toisin kuin isoveljiensä kohdalla. Viimeiseksi kohdaksi voisin siis sanoa vauvankäsittelytaidot. Kun niissä kehittyy, osaa helpottaa nopeasti itkevää vauvaa, kun osaa lukea itkun syyn helpommin kuin ekan ja tokan lapsen kohdalla. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, että vauva on ylipäätään rauhallisempi ja vähemmän oireinen, kun vaivoja saa heti helpotettua ja kun tarpeisiin vastataan heti oikealla tavalla. Otan tässä nyt vaikka esimerkiksi esikoisen, jonka kanssa vedin mooooonen tunnin vaunulenkkejä silmät itkusta umpeen muurautuneena, kun en saanut häntä millään nukkumaan: en vaan tajunnut, miksi vauva vaan itkee ja itkee vaunuissa, ja miksi joudun nostamaan häntä sieltä minuutin välein pystyyn monen nukutustunnin aikana. Niinpä - jos vaan olisin tajunnut, että refluksivauva ei todellakaan nuku vaunuissa vaakatasossa, olisi elämä ollut ensipäiviltä asti helmpompaa, ja oltaisiin säästytty satoja ylimääräisiä itkutunteja.


Ja sitten, mitä tekisin toisin? Ainakin kävisin raskausaikana osteopaatilla! Kun nyt kolmannen raskauden jälkeen kävin ekaa kertaa ikinä osteopaatilla, hän kertoi, että todennäköisesti kehoni on vääntäytynyt epätasapainoon jo ekan vaikean raskauden myötä. Ja tietenkin, jos äiti ei voi kehossaan hyvin, on todennäköisempää, että vauvakaan ei voi hyvin. Varsinkin se, jos vauvalle (jokaisessa raskaudessa) oltaisiin saatu enemmän tilaa osteopatian keinoin, olisi vauvan ollut helpompi olla mahassa ja helpompi syntyä.

Toivottavasti tämä teksti vastasi teidän kysymyksiin. Jos haluatte kuulla jostakin kohdasta vielä lisää, niin heittäkää ihmeessä kommenttia, kirjoittelen sitten lisää mielelläni! Ja voihan olla, että tämä kaikki on hakuammuntaa, ja että näilläkin toimilla olisi voinut refluksikko-allergikko syntyä. Kuitenkin - näillä toimenpiteillä en ole voinut tehdä yhtään mitään hallaa vauvalle, vaan päinvastoin, ainakin tosiaan varmistaa sen, että JOS refluksin/allergian/astman syntyyn voi itse vaikuttaa, me olimme tehneet kaikkemme. Ja oikeastaan, koska olemme eläneet kaksi älyttömän vaikeaa, raskasta ja surullista vauvavuotta, en näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin omien tietojen keinoin tehdä parhaani, että seuraava vauva saisi terveemmän vauvavuoden.

Raskauskuvista kiitos Snadisöpöyden kummitädille Jasminelle <3 

Astetta ammattimaisempi suklaa: cashew-ruususuolaraakasuklaa

perjantai 6. lokakuuta 2017



Viikko kääntyy jo lopuilleen. Onko siellä vielä joku, kuka ei ole tällä viikolla päässyt jostakin syystä herkuttelemaan suklaalla? Minulla on sinulle ehdotus: kokeile tätä aivan ihanaa raakasuklaata, joka on siinä suhteessa hieman ammattimaisempi, että tässä ohjeessa kiinnitetään erityistä huomiota suklaan tasaiseen koostumukseen. Lesitiini, tarkemmin auringonkukkalesitiini, toimii tässä reseptissä emulgointiaineena. Sen tehtävä on siis saada rasvat sekoittumaan muuhun massaan paremmin. Ilman emulgointiainetta tämän suklaan koostumus olisi paljon rakeisempi. Suklaa on maidoton, gluteeniton ja tehty ilman valkoista sokeria. Pähkinät ja ripaus suolaa tuovat ihanan maun suklaalle!




Cashew-ruususuolaraakasuklaa

1tl auringonkukkalesitiiniä 
10 tippaa karamellisteviaa 
2 kourallista cashewpähkinöitä 
reilu ripaus rouhittua ruususuolaa eli himalajansuolaa (laita rohkeasti – suola on tämän suklaan juttu!)

Lisää ainekset ylläolevassa järjestyksessä vesihauteessa olevaan astiaan ja sekoita tasaiseksi. Kaada haluamaasi muottiin tai laakeaan astiaan. Laita astia sen jälkeen pakkaseen puoleksi tunniksi.



Suussasulavaa viikonloppua kaikille!

p.s. Tämänkin suklaan valmistusta ja syömistä kuvasin instagramiini storyn puolelle, joten kannattaa laittaa seurantaan instatilini @skribentti, jos tahtoo nähdä meidän elämää ja ruokajuttuja vähän enemmän kuin vain täällä blogin puolella. Pian pistän toteutukseen haasteen, jonka sain: aion kuvata stroyn puolelle usein meidän jääkaapin ja kuivakaappien sisältöä juuri sellaisina kuin ne arkisin ovat :-)! Ja muuten - nyt siellä on käynnissä I love me -messujen pääsylipun arvonta!


Yhteistyössä Foodinin kanssa

Mitä siellä NLP:ssä oikein tehdään?

tiistai 3. lokakuuta 2017

Eka viikonloppu tämän syksyn NLP:tä on nyt takana! Koska monille tämä Neuro-linguistic Programming on vieras, niin päätin nyt availla käytännön puolta - eli kertoilen hieman, että mitä siellä oikein tehdään sillä tavalla niin kuin ihan käytännössä!

Nämä NLP:n kurssit, joita minä käyn True Heartsilla, ovat viikonloppukursseja. Eli nytkin tämän Master Practitioner -kurssin suoritan kerran kuussa viikonloppuisin, syyskuulta maaliskuulle. Kurssi on yleensä lauantaisin ja sunnuntaisin noin aamuyhdeksästä iltapäiväneljään. Ensimmäisen kurssin suoritin suurin piirtein puoliksi raskaana ollessa ja puoliksi vauva kurssilla kantorepussa mukana ollessa. Tänä syksynä vauva saakin jäädä päiväksi aina mieheni, minun äitini tai jonkun muun läheisen luo pumpattua maitoa (ja pian soseitakin, iik) syöden (tai imetykseen tuoden). Koska minulle oli tärkeää käydä läpi juuri nyt tämä NLP-polku, niin olin kiitollinen True Heartsin väelle, että he antoivat vauvan olla mukana. Ja toki asia kysyttiin jokaiselta ryhmäläiseltäkin, sillä opetus on intensiivistä, ja pahimmillaan vauva keskeyttää meditaatiohetken tai tärkeän harkan vahvat kokemukset. Mutta toisaalta - vauva on elämää itsessään ja ennakointi vauvanhoidossa oli tuolloinkin avainasemassa siinä, että hän pärjäsi oikein hienosti kurssillamme. (Ja toki sekin helpotti asiaa, että Snadisöpöys on normaali vauva, ei koko ajan huutava refluksikko-allergikko...)

Mutta siis, mitä kursseilla tehdään? Siellä halaillaan paljon, heh. No, mutta siis paljon muutakin - yllätys! On siis parinkymmenen hengen ryhmä ja on kouluttaja. Kouluttaja alustaa aina tiettyjä päivän teemoja luentomaisesti, mutta keskustellen sekä sitoo teorioita käytäntöön tosielämän tarinoilla. Joka päivä on myös meditaatio/rentoutumishetki. Ja sitten on ne harkat! NLP:n the juttu. Ja se on se, miten NLP eroaa muusta opiskelusta. NLP ei siis ole vain kirjatietoutta, vaan siinä opitaan harjoitusten kautta. Itse kutsunkin NLP:tä "psykologiaksi käytännössä".


Harjoitusten sisällöstä en kovin yksityiskohtaisesti tässä  ala selostamaan, mutta kehykset harkoille on yleensä se, että on koutsi ja koutsattava. Kun koutsattava valitsee itselleen aihetta, on hyvä kuunnella intuitiotaan - yleensä intuitio kertoo sen parhaan aiheen juuri siihen harkkaan! Joskus kouluttaja tekee harkoista demon jonkun koulutettavan kanssa. Demon kautta katsojat pystyvät oppimaan kouluttajalta koutsausta ja tietenkin muutenkin seuraamaan harjoituksen etenemistä. Joskus harjoitukset kolahtavat tosi kunnolla, eikä hämmästykseltä ja kyyneliltä voi välttyä, ja joskus taas harjoitus on aika neutraali, sellainen, että se ei juurikaan puhuttele sillä hetkellä. Yhden koulutuspäivän aikana tehdään muutamia harkkoja, ja lienee suotavaa, että jos eka harkka on ollut tosi raskas, seuraavat harkat valitaan hieman kevyemmiksi aiheiltaan. Toki joskus, vaikka luulee valitsevansa hyvin kevyen aiheen, alkaa harkan aikana paljastua vaikka mitä, mitä ei olisi ikinä voinut odottaa, eikä sen jälkeen harkka enää olekaan kovin kevyt...

Ekalla NLP:n kurssilla ei tule "kotitehtäviä", mutta seuraavilla niitä jo hieman tulee. Siis tiettyjä asioita, jotka suoritetaan kurssilla tehtäviä harkkoja täydentämään. Tällä toisella NLP:n kurssilla pääsemme ainakin mallittamaan jonkun huippusuoritusta/ihailtavaa käytöstä/toimivaa toimintatapaa.

NLP:ssä tärkeää on ryhmäytyminen, ryhmän tuki ja luottamus toisiin sekä kouluttajaan. Koulutuksessa käsitellään yleensä tosi henkilökohtaisia aiheita, ja sanomattakin selvää, että kaikki harkat ovat täysin luottamuksellisia. Yleensä koulutuksien aikana ryhmät hioutuvat tiiviisti yhteen, ja ero koulutuksen lopussa saattaakin olla silmäkulmia vetistävä.


NLP ei ole uskonto, vaan siellä mennään seuraavalla teorialla: "Ei tarvitse uskoa mitään, mitä täällä koulutuksessa sanotaan, vaan ihan vaan tarkastellaan asioita". Kaikkeen pyritään lähtemään avoimin mielin ja ilman ennakko-oletuksia. Kouluttaja vain tarjoilee, ja jokainen koulutettava ottaa sen, mitä tarvitsee/haluaa. Kumma juttu sitten onkin se, että koulutuksen lopussa moni asia koulutukseen osallistujilla onkin muuttunut: osa on eronnut, osa on löytänyt pitkän etsinnän jälkeen parisuhteen, osa on uskaltanut viimeinkin perustaa yrityksen, osa on selvittänyt ison ongelman elämässänsä, osa on päässyt eroon esimerkiksi jännityksestä/pakko-oireista/fobioista, osa on päättänyt irtisanoa itsensä ja osa löytänyt unelmaduuninsa. Moni on löytänyt itsensä uudelleen! Toki on paljon myös niitä, joiden muutokset ovat "kevyempiä", mutta hyvin usein NLP käynnistää muutoksia ihmisten elämässä.
Mielenkiintoista, sanon minä :-))

Aiemmat NLP-tekstit:

Matkalla itseeni
NLP:stä kumpuavia apuja vanhemmuuteen
NLP:stä kumpuavia apuja vanhemmuuteen osa 2
NLP:stä kumpuavia apuja vanhemmuuteen osa 3
Tee näin, kun et tiedä, mitä tehdä
Mitä NLP:stä jäi käteen ja päähän?
Matka itseeni osa 2

Theme by: Pish and Posh Designs