Never say never: toivepostaus

Hah! MINÄ kirjoitin otsikkoon toivepostaus! Se on sitten puoliksi vitsi. Kun blogin kirjoittamista aloitin, ajattelin, että korkeintaan muutamat kaverit blogia vilkuilee silloin tällöin, jos muuten meistä ei refluksisirkuksen väsymyspyörityksessä mitään kuulu. Nyt tiedän, että (lähes?) kaikki ystävät ja kaverit lukevat kuulumisiamme täältä, se on kiva. Kivaa on myös, että olen saanut teiltä muilta lukijoilta ihan älyttömästi vertaistukea tähän arkeen, kiiiiiitos siis siitä <3 

Monet maidottomat/viljattomat tuttavat kertoivat, että ruokapäiväkirjapostaukset olivat mielenkiintoisia, ja niitä toivottiin lisää. En koskaan uskonut kirjoittavani sanaa toivepostaus blogiini, mutta tuossa se nyt on. Tässä siis kahden päivän ruokailujani (miinus kahvit ja palkkarijuomat urheillessa). Toivottavasti edes joku saa jonkun uuden idean maidottomaan/viljattomaan/muuhun -ttomaan ruokailuunsa, sillä minun mielestäni on vähän kyseenalaista ladata tähän nyt vaan minun välillä vähän onnettomiakin ruokailujani... Mutta menköön :-)

Aamupala. Tasapainon vuoksi omatekemää leipää ja sieniä tölkistä.

Lounas. Kiitos äiti, kun löysin uunisilakat uudestaan ruokalistalleni!

Syntinen, kaukomailta rahdattu välipalani.

Päivällinen. Keon alta löytyy riisiä. Tunnustan: vihannekset ovat suoraan kaupan pakastealtaasta. Huh kerrassaan!

Iltapala: puolikas kulho pala piirakkaa.

Aamupala. Itse asiassa ei ollut juuri tämä (en muistanut kuvata...), mutta hyvin samanlainen kuin tämän kuvan parin viikon takaisen hotelliaamiaiseni osa.

Lounas: jauhelihakastiketta, ja, jauhelihakastiketta. En vissiin kerinnyt laittaa sekaan muuta.

Välipala: "joku" piiras tai siis siitä puolikas (näin muistelen). Joo, tiedän tasan murulleen, mitä suuhuni laitan, mutta muisti ei kanna leipomistilanteeseen tällä hetkellä.

Päivällinen: mielikuvituksellisesti samaa jauhelihakastiketta kuin lounaalla. Nyt kerkisin laittamaan ituja sekaan.

Iltapala. Sen kai piti olla jotain muuta, mutta seuraavan päivän lounasvalmistelut tuoksuivat illalla uunista tullessaan liian hyvälle, joten söin koko sieni-pinaattilisukkeen iltapalaksi. Hups.