Viimeinen, allergologin kanssa tehty pelastussuunnitelma Minimullistajan olon suhteen on meillä jouduttu ottamaan nyt käyttöön: eilen illalla työnsimme parin tunnin uniaikana yhdeksännentoista kerran heräävälle Minimullistajalle Losecin suuhun. Nyt tekisi mieli jättää edellinen lause tämän postauksen ainoaksi, mutta onhan tätä vähän avattava ja itsekin lääkeajatusta työstettävä. Meidän vanhempien olo on nyt epätoivoinen, surkea, riittämätön ja pettynyt. Kaikkemme olemme kuitenkin tehneet, jotta lääkettä ei olisi tarvinnut aloittaa.
Yritimme siis mahdollisimman pitkään olla ilman kyseisiä voimakkaita aineita... Nyt vaan ylitettiin oma jaksamiskynnys ja kivunkatsomiskynnys: oli pakko kokeilla vielä jotain apua, ja jäljellä ei oikein ollut enää muuta kuin happosalpaaja. Välillä Minimullistajalla on mennyt hyvinkin ja satunnaisesti muutaman tunnin yöpätkiäkin hän on nukkunut. Viime aikoina jostakin syystä elämä oli mennyt kuitenkin keskiarvoisesti tähän: öisin noin 40 herätystä, päikkärit 10 minuutin pätkiä ja päivät itkua, nähinää ja kiemurtelua, syömiset yhtä takkuamista.
 |
| Nyt se äidin pienempikin sitten on lääkkeenottaja. |
Luulen, että tilanteen kokonaisvaltaisen huonontumisen selittää pääasiassa kaksi asiaa: sekä minun että Minimullistajan ruokavalion laajentamisyritykset ja epäonnistuneet kokeilut sekä koko ajan päällä olevat kipeydet. Ensin flunssa, sitten oksennustauti ja nyt taas flunssa. Se faktahan on kaikkien refluksilasten vanhempien tiedossa, että nämä kipeydet pahentavat refluksia. Tästä tautiryppäästä taisi nyt tulla meille se käännekohta lääkkeisiin, kun aiemmat olonkohennusyritykset eivät olleet tehonneet tarpeeksi parantaakseen tilannetta; ruokia on vedetty takaisin ja muutaman kerran kokeiltu sekä Gavisconia että Zyrteciä, flunssassa annettu nesteventoa ja särkylääkettäkin syötetty hammaskipuihin. Mutta sama meininki jatkuu. Nyt on Losec-kuurin vuoro - ja toivon, että se kuuriksi jääkin, ja saamme sen juuri-ja-juuri-siedettävän osteopatiakertojen jälkeisen arjen takaisin.
Kurja juttu :( hyvin ja pitkään olette sinnitelleet ilman. Toivotaan, että losec auttaa ja että kuuri riittää. Voimia<3
VastaaPoistaOli mulla kysymyskin: mistä tiedät, että ruuat ei tee refluksia? Tai siis... Meillä on 2v lapsi, jolla on tosi kehno ruokavalio. Uusista ruuista on oireena lähinnä refluksin paheneminen. Ei iho-oireita eikä suolioireita. Vain sitä, että yöt menee huonommaksi.
Ja sit taas karsitaan ruokia. Ja mietitään, et paljonko oireita siedetään.
Mut ajan kuluessa mietin, että onko toi refluksi vaan sellainen, että sitä nyt vaan on aina jollain asteella. Ja että miten kauan voin ruokia karsia karsimistaan. Enkä nyt puhu mistään maidosta ja munasta vaan edes siitä et olis riittävä ruokavalio sille, et voin lopettaa imetyksen.
Onko sulla tähän joku viisastenkivi? Siis että millä perustella sun lapsien sopivat ruuat on sopivia? Mistä refluksi niillä johtuu - onko se rakenteellista? Niin ja onko Pikkusankari tähystetty?
Kiitos blogista!
- toinen idläinen
Jep, näinpä... Viimeiseen asti pidettiin lääkkeettömästä kiinni, mutta kyllähän lapsen tuskat sitten kertovat, kun on pakko irrottautua lääkkeettömyys-ajatuksesta...
PoistaSulla oli hirmuhyviä kysymyksiä ja aloin jo kirjoittamaan kilometrivastauksen, mutta päädyin sitten siihen, että parempi, että ajan kanssa kirjoittelen oman postauksen noista aiheista! Eli kurki ensi viikolla blogiin :-)
Kiitos <3 Sinulle myös suuret rutistukset <3
Jään odottamaan :)
PoistaTämä kyseinen aihe on siis minulla ollut mietinnässä viime kuukaudet ja mielellään kuulen mitä tahansa mietintöjä asiasta :)
<3
Olin kirjoittavani uuteen tekstiin sulle vastauksia, mutta huomasin, että ei - mulla ei ole mitään lähellekään viisasten kiveä kainalossa, ja tekstistä tulikin ihan peruskamaa varmasti sinulle, kokeneelle iideeläiselle :-( Joten kai se on todettava, että yhtä sekasoppaa tämä arki on täälläkin. Toivottavasti muut lukijat vähän täydentäisivät omilla kokemuksillaan!
Poista<3