Kun rokotekriittinen teksti väärinymmärretään - Vastine Julkisen sanan neuvoston langettavaan päätökseen

Otan tässä kirjoituksessa kantaa julkisen sanan neuvoston päätökseen Kaksplussan toimitusta ja minun kirjoittamaa tekstiä kohtaan. Kirjoitin siis rokotteista kriittiseen sävyyn blogitekstin viime keväänä, jonka Kaksplussan toimitus jakoi omalla facebook-sivustollaan. Tämän perusteella joku ärsyyntyi ja teki siitä kantelun julkisen sanan neuvostoon. 

Tämä kohu vain vahvistaa pointtiani ja olen suorastaan kiitollinen siitä, että keskustelu sen kuin jatkuu vain. Rokotekriittisyys ei ole tämän päätöksen mukaan sallittua mediassa. Voltaire sen sanoi aikoinaan "Jos haluat selvittää kuka hallitsee yhteiskuntaa, selvitä ketä ei saa arvostella". Jos rokotteet ovat tutkitusti turvallisia ja tehokkaita, niin pitäisi niiden kestää myös kriittinen tarkastelukin. Ainakin itselläni epäilykset nousevat heti esiin, jos mediassa ei julkaista mitään kriittistä tekstiä näin isoa ihmisjoukkoa koskettavasta asiasta kuten rokotusten turvallisuus ja tehokkuus.

JSN:n toteaa päätöksessään, että kantelijan mukaan blogikirjoitus sisältää useita kyseenalaisia väittämiä, joista esimerkiksi seuraavat ovat selkeästi epätosia tai täysin perustelemattomia:

 "Ei tule tilannetta, että elimistö joutuu samanaikaisesti kohtaamaan yli 20 eri virusta tai bakteeria. Miksi rokotusohjelmassa kuitenkin tehdään näin?"

Otetaan tarkasteluun viitosrokote, joka nimensä mukaankin pitää sisällä viisi eri sairautta. Oletko kuullut ihmisestä, joka sairastaa polioa ja jolla on samanaikaisesti hinkuyskä- ja kurkkumätäinfektio sekä jäykkäkouristus että HIB? Mikä väittämässäni on selkeästi epätotta tai täysin perustelematonta? Tuossa kyseisessä rokotteessa on noin 20 eri kantaa viruksia/bakteereja. Tuo yllä mainittu lainaus tarkentui blogitekstissä vielä huomiolla, että kyseessä on 20 eri taudinaiheuttajaaa, jotka jylläävät kehossa samanaikaisesti, eikä vain mistä tahansa bakteerista.

 Seuraava kantelijan mukaan selkeästi epätosi tai täysin perustelematon väittämä:

"Rokotteiden tarjoama immuniteetti on parhaimmillaankin vain muutamia vuosia, jos sitäkään."

Tähän voisi huomauttaa, että kannattaa nyt ainakin alkuun perehtyä rokotteiden pakkausselosteisiin. Otetaan suora lainaus nyt vaikkapa samaisen viitosrokotteen pakkausselosteesta: "Kuten kaikki rokotteet, Infanrix Polio+Hib ei ehkä täysin suojaa kaikkia rokotettuja lapsia." En ymmärrä, mikä kirjoittamassani on selkeästi epätotta tai täysin perustelematonta.

Seuraava:

"Valta-osalla rokotteiden parissa työskentelevillä lääkäreillä ja terveydenhoitajilla ei ole aavistustakaan, mitä rokotteet pitävät sisällään." 

Jos ette uskoa väittämää, niin soittakaa omalle neuvolan terkkarilla tai neuvolalääkärille ja pyytäkää häntä luettelemaan ulkomuistista vaikkapa viitosrokotteen sisältö. 

Seuraava:

"HPV eli papilloomavirusrokotteella pyritään ehkäisemään kohdunkaulan syöpää. Surullista tässä rokotteessa on se, että maailmalla ihmisiä on kuollut enemmän hpv-rokotteen haittoihin kuin itse kohdunkaulan syöpään."

2006-2015 välillä VAERS:iin on raportoitu 117 kuolemantapausta, jotka sattuivat välittömässä yhteydessä rokotukseen. Vastaavasti en ole onnistunut löytämään tilastoa tuolla aikavälillä, josta selvisi kohdunkaulan syöpään kuolleiden lukumäärä. Ainoa tilasto, jonka olen löytänyt on, että jenkeissä (josta yllä mainittu rokotteisiin liittyvä kuolleisuuslukukin oli) ilmenee vuosittain n. 11800 kohdunkaulasyöpädiagnoosia. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että minkä ikäisiä rokotukseen kuolleet ovat: nyt puhutaan nuorista tytöistä! Selvennetään vielä sen verran, että rokotehan ei edes suojaa kohdunkaulan syövältä. Sen oletetaan suojaavan papilloomavirusta vastaan (joskaan tehoa ei ole kliinisesti todistettu) ja 90% papilloomavirustartunnoista paranee itsestään kahden vuoden sisällä.

Kohdunkaulansyöpä pystytään nykyisin toteamaan hyvin varhaisessa vaiheessa seulonnoilla. Eikä syöpädiagnoosi ole, varsinkaan varhaisessa vaiheessa todettuna, enää välitön kuolemantuomio. Toinen huomio tähän yhteyteen, että syöpäkuolleisuutta on erittäin hankala tilastoida, sillä monesti ei voida olla varmoja kuolevatko syöpäsairaat ns. hoitoonsa vai diagnoosiinsa! Eikö ole surullista, että ainoat länsimaissa hyväksytyt syöpähoidot aiheuttavat itsessään syöpää? 

  

Julkisen sanan neuvosto kirjoitaa ratkaisussaan näin:

"Blogitekstin kirjoittaja totesi blogitekstissä ainoastaan referoineensa videolla olleita väitteitä. Hän painotti, etteivät ne ole hänen omia väitteitään tai mielipiteitään. Neuvosto toteaa, että näin tehdessään kirjoittaja myönsi itsekin, ettei hän pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tai lähdekritiikkiin, eikä hän ollut edes yrittänyt tarkistaa tietoja. Tämän seurauksena blogissa esitettiin rokotuksista väitteitä, joissa tosiasiat, mielipiteet ja sepitteellinen aineisto sekoittuivat."

Millä perusteella neuvosto toteaa, että minä muka myönnän, etten ole pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tai lähdekritiikkiin, jos vain teen selväksi, että olen referoinut tekstin dokumentista, enkä tuottanut sitä itse? Koska aihe on niin tulenherkkä ja voimakkaita tunteita herättävä, halusin tehdä erityisen selväksi kaikille, ketkä mahdollisesti haluavat kommentoida tekstiin liittyen, että heidän on turha lähteä herjaamaan henkilökohtaisesti minua (mikä valitettavan usein tapahtuu vastaavanlaisissa julkaisuissa). Se ei mielestäni sulje pois lähdekritiikkiä, jos referoi toista teosta, varsinkin kun tässä tapauksessa olen perehtynyt hyvin laajalti aiheeseen myös referoimani dokumentin ulkopuolella. Miksi ihmeessä en pyrkisi totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen näin tärkeässä asiassa, joka liittyy myös omiin lapsiini? Miten neuvosto voi päätöksessään väittää, että en ole edes yrittänyt tarkastaa tietoja, jos minua ei ole henkilökohtaisesti edes kuulusteltu asiasta ennen ratkaisun langettamista? Melkoisen mielivaltaisesta (lue kansalaisia kyykyttävää) touhua, sanon minä!

RJ

P.S .Tässä on linkki rokotetekstiin, josta puhutaan.

Miltä tuntuu, kun ventovieras siivoaa kotiani?

Tätä minä mietin, kun sain blogiyhteistyöehdotuksen Kotirinki-nimiseltä kotisiivouspalveluyritykseltä. Mielenkiinnolla tartuin blogiyhteistyöhön, sillä ikinä emme olleet aiemmin kokeilleet siivouspalvelua (vaikka ehkä tarvetta sille olisikin ollut näinä vuosina, heh). Tässä kirjoituksessa nyt raportoinkin sitten, että minkälaista oli käyttää siivouspalvelua, miltä tuntuu, kun ventovieras siivoaa kotiani ja millaista jälkeä siivoaja jättää jälkeensä.

Kotirinki tarjoaa kotisiivousta säännöllisenä palveluna tai kertapalveluna Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Tampereen ja Oulun alueella. Säännöllisistä puhtausohjelmista voi valita kaksi, kolme tai neljä kertaa kuukaudessa tapahtuvan siivouksen. Säännöllinen siivous alkaa aina tehosiivouksella ja jatkuu ylläpitosiivouksilla ja tehosiivouksilla sopimukseen kirjatun määrän mukaan. Siivoukseen saa aina valita haluamiaan lisäpalveluita: ikkunoiden pesu, jääkaapin pesu, uunin pesu, huonekalujen höyrypesu sekä mattojen höyrypesu. Kertapalveluina Kotiringiltä voi ostaa ikkunoiden pesun, muuttopesun, höyrypesun, tehosiivouksen, kevytsiivouksen ja lahjakortin. Minä sain kokeilla tehosiivousta muutaman lisäpalvelun kera: sain mukaan jääkaapin pesun sekä uunin pesun.

Aloitin siivouspalveluun tutustumisen Kotiringin nettisivuilta, sillä sieltä voi varata itselleen sopivan siivousajan. Nettisivut olivat helppokäyttöiset ja selkeät. Nettisivuilla on laskin, jonka avulla näkee suuntaa-antavan arvion hinnasta ja ajasta. Oletin, että siivouksen ajankohtana on hyvä olla pois kotoa, joten varasin siivoukselle päivän, jolloin olemme koko perhe muualla. 

Noin viikko ennen siivousaikaa meille tuleva siivoaja soitti minulle ja kyseli tarkempia tietoja, kuten mistä hän löytää meidän kodista imurin sekä jakkaran (ja halutessa saunan pesun varten myös pidemmän letkun). Nämä ovat ne tarvikkeet, joita siivoaja ei tuo mukanaa - kaikki muut tarvikkeet hän tuo! Siivoaja vaikutti puhelimessa tosi mukavalta ja minullekin tuli kivempi olo päästää tuntematon siivoaja kotiini, kun olin puhunut hänen kanssaan puhelimessa. Ensikertalaisena kyselin häneltä myös, että miten siivoukseen tulisi valmistautua. Hän kertoi, että tavaroita voi halutessaan keräillä lattioilta ja tasoilta pois, jos tahtoo, - näin pinnat tulevat siivottua kunnolla. Mitään suuria siivouksia ei kuitenkaan tarvitse ennen siivoajan tuloa tehdä (jep, kuulostaa järkevältä, heh). Ja se, mikä minulle tuli yllätyksenä, oli se, että kotona saa olla vaikka koko siivouksen ajan! Voisin siis kuvitella, että tämä seikka lieventää monen stressiä siivoajan palkkaamisen suhteen - ei tarvitse pakolla lähteä kotoa mihinkään siksi aikaa!

Poikien mielestä oli hauska ajatus, että joku tulisi meille siivoamaan sillä aikaa, kun itse olemme muualla. Meidän vanhempienkin mielestä tämä oli myös hauska kokeilu, heh, mutta totuuden nimissä toki meillä oli myös pieniä ennakkoluuloja sen suhteen, että meille tuntematon siivoaja meillä touhuaa. Mainittakoon se, että olemme hyvin arkoja jättämään ventovierasta yksinään meidän kotiimme, sillä meillä kun on se kurja kokemus kotiinmurrosta ja varkaudesta. No, kun siivoaja asteli meille sovittuun aikaan aamuyhdeksältä (muuten, hän saapui sekunnilleen yhdeksältä, siinäpä vähän meille muille tavoitetta ajanhallinnalle...), ennakkoluulot karisivat, ja oli ihan turvallinen olo jättää hänet puuhastelemaan. Meillä siivosi Moona, joka jätti kyllä hyvän mielen hymyllään, asenteellaan ja tarmollaan jo heti ensi kertaa nähdessämme! Pikkuisen olen kateellinen siitä, että hänestä oikein huokui rakkaus työhönsä. Olisipa meinaan kätevää, että itselläkin näin kolmen lapsen äitinä siivous olisi fanaattinen mielenkiinnon kohde!

Kun saavuimme illalla kotiin, koti kiilsi puhtauttaan. Se, mikä oli ihanaa, oli se, että koti ei haissut puhdistusaineille, vaan vain tuoksui puhtaalle! Siitä tosi isot plussat! En päästänyt siivoajaa helpolla, vaan kolusin paikat kokeillen, mihin kaikkiin paikkoihin tehosiivous on yltänyt. Kokeilin muun muassa lamppujen varjostimia ja vessan peilien ylälistaa (jep, kaikki puhdistettu!) ja tsekkasin ovenkahvojen kiiltoasteen (10+!). Siivoaja oli muistanut lukita ovet, mikä on meille myös tärkeä asia, sillä kerran asunnonvälittäjämme oli jättänyt asuntomme takaoven auki lähtiessään näytöltä ja tämä oli aika järkytys meille! Ei siis mitään huomautettavaa. Paitsi joo, jos nyt on ihan pakko keksiä joku juttu miinukseksi, niin se, että saunan valo oli jäänyt päälle, hah! Huomaatte varmaan, että kyyläsin jutut tosi tarkkaan, jotta voin kirjoittaa realistisen kuvaksen siivouksesta.

Kokonaisuudessaan siivouksesta jäi tosi hyvä mieli ja tosi puhdas talo! Yllättävää (tai ei niin yllättävää tällä poppoolla) olikin se, että kaaos on helppo saada aikaan niin, että seuraavana päivänä talo ei näytä enää juuri siivotulta, kääk! Meille, viisihenkiselle perheelle, jossa suurin osa perheestä viettää suurimman osan päivistä kotona, olisi varmaan se kaikista tehokkain siivoussetti tarpeen! Meillä siivotaan päivittäin, tai oikeampi termi on, että ainakin raihditaan päivittäin! Pelkkään raihtimiseen menee ihan käsittämätön aika joka päivä, ja siihen päälle kaikki ruokailuun liittyvät siivoamiset ja pyykkihuolto. Koska meillä ei ole lemmikkejä, imurointia emme (suoraan sanottuna) jaksa tehdä ihan joka päivä, emmekä varsinkaan pyyhi pölyjä viikottain. Siivoaminen on silti tosi suuri aikasyöppö joka päivä, sen tietää jokainen, jolla on vähänkään enemmän lapsia. Me olemme pyrkineet ihan pienestä pitäen osallistamaan lapset siivoukseen, vaihtelevalla menestyksellä. Välillä läheisten whatsupit täyttyvät iloisesti pölyrättien ja imuroiden kanssa tanssahtelevista pojista ja välillä taas saamme pari viikkoa huomauttaa leikkihuoneen siivoamisesta kuuroille korville. Minä rakastan siivottua kotia, mutta sitä enemmän rakastan myös muutakin puuhaa poikien kanssa kuin siivoamista. Luulen, että tämän kokemuksen perusteella uskaltaisin ottaakin siivouspalvelua useammin! Hinnat tietenkin hirvittävät, mutta onneksi on kotitalousvähennys, se auttaa jo paljon loppusummassa! Ja tietenkin sitten se pointti, että siivoaja tekee tosi hyvää ja aika raskastakin työtä, niin kyllä hänelle sitten pitää ihan hyvää palkkaa maksaakin - en siis missään nimessä haluaisi huudella siivoajien palkan alentamisen puolesta, vaan päinvastoin.

Mutta hei - nyt olisi siisti juttu minulla teille kerrottavana, meinaan kiva kampanja olisi tarjolla: Kampanjakoodilla HMV2017 saatte Kotiringiltä säännöllisen puhtausohjelman tilauksen yhteydessä kolme tuntia veloituksetonta siivousta. Edun voi käyttää ensisiivoukseen tai lisäpalveluihin. (Itse en hyödy tästä koodista tai klikkailuista mitenkään, joten koko etu vain teille!) Kotiringin sivuille pääsette tästä: klik!

Eli jos nyt joulusiivous jo stressaa, niin tässä olisi kelpo tapa sitä lieventää! Tai sitten voisi päättää, että käyttää siivoamisesta jäävät tunnit vaikka ihanassa syyssäässä tarpomiseen! Vai olisko tämä loistava isänpäivälahja? Että tehdään jotakin kivaa yhdessä sillä aikaa, kun joku muu siivoaa kotiamme? Tai hei- ihana pikkujoululahja itselle?

Nämä roinat siivoaja oli löytänyt meidän sohvan alta...

Joka tapauksessa, tosi siistiä lokakuuta teille! :-)

Siivous saatu yhteistyössä Koriringin kanssa.

Kolme vauvaa: kaksi sairasta ja yksi terve - mitä teimme toisin?

Tässä tulee toivepostaus, joka käsittelee sitä, voiko itse tehdä jotakin sen eteen, että voisi välttyä vauvan refluksitaudilta ja ruoka-aineallergioilta. Tätä asiaa on minulta nyt kyselty kovasti, kun osottautui, että tämä kolmonen, meidän Snadisöpöys ei ole refluksinen, allerginen eikä astmainen. Tässä siis teille tätä postausta odottaneille seikkoja, joita me olemme tehneet eri tavalla ensimmäisten lasten (odotus)aikana verrattuna kolmannen (odotus)aikaan. Mikäänhän ei tietenkään todista, että mikä seikka johtuu mistäkin, joten tekstiä ei kannata lukea mustavalkoisesti. Kirjoitan tähän nyt kuitenkin asioita, joilla saattaa olla jotakin tekemistä sen kanssa, miten ja millaiseksi vauva kehittyy.

Maitohappobakteerit ovat tosi tärkeitä - tässä yksi meidän perheen lemppari, Biomedin Acidophilius ja Acidophilius Forte.

Aloitetaan tärkeimmäistä eli minun suoliston kunnosta: äidin suoliston kunto vaikuttaa vauvan suolistoon! Kolmannessa raskaudessa (ja sitä edeltävinä vuosina, kun kolmas raskaus oli jo mielessä), kiinnitimme erityistä huomiota siihen, että saimme minun suoliston kuntoon. Käytössäni olivat vahvat maitohappobakteerit kuureittain. Ruoka on muuttunut viimeisten vuosien aikana pääsääntöisesti luomuksi (Luomuruuasta voit lukea lisää täältä). Minimullistajan imetysdieetin (joka kesti 2v2kk) jälkeen pääsin taas monipuoliseen ruokailuun käsiksi - ja nyt viime vuodet ruokavalioni onkin ollut tosi monipuolinen ravintoaineiltaan ja -arvoiltaan! Prosessoitu ruoka ja kofeiini ovat jääneet pois. Pääsääntöisesti söin raskausaikana lehmänmaidottomasti ja gluteenittomasti, sillä söin samoja ruokia kuin meidän keskimmäinen näille aineille allerginen. 

Ruuissa suosimme puhtautta. Meidän ruuat hankitaan omalta kotipihalta/metsästä, lähi-luomupiiristä, lähi-Prismasta sekä Foodinilta

Ylipäätään viime vuosien ajan kehooni ajettu myrkkykuorma on huomattavasti vähentynyt: olen kiinnittänyt huomiota lisäaineiden, ksenoestrogeenien, ftalaattien, kemikaalien yms. saamisen minimoiseen. Olemme jo monen vuoden ajan myös suodattaneet juomavetemme niin, että vesijohtoveden epäpuhtaudet, raskasmetallit, sinne kuulumattomat pienhiukkaset jne. poistuvat.

Raskausajan vitamiineihin me panostimme nyt eritavalla kuin edellisissä raskauksissa. Olemme nykyään hyvin tarkkoja siitä, mitä vitamiineja syömme, miten paljon ja missä muodossa ne ovat. Olemme valinneet itsellemme käyttöön vain ne vitamiinit, joita tarvitsemme, ja sillä periaatteella, että niillä emme vain ehkäise puutostiloja (kuten yleisten ravitsemussuositusten ohjemäärät tekevät...), vaan haemme juuri optimaalisia vitamiinimääriä meidän kehollemme, jotta keho toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Raskausajan vitamiineista nostan esiin kaksi tärkeää asiaa: kalaöljy ja folaatti. Kalaöljyssä tärkeää on se, että se on mahdollisimman puhdasta, laadukasta ja että siinä on enemmän DHA:ta kuin EPA:a. B9-vitamiinia suositellaan raskaanaoleville yleensä foolihapon muodossa, mutta folaattimuodossa keho osaa käyttää sitä paremmin hyödykseen. 

Ensimmäisessä raskaudessa liikuin paljon, toisessa paljon vähemmän ja kolmannessa en juurikaan. Ja se syy, miksi tämän asian nostin tässä nyt esiin, liittyy kehon kokonaisstressitasoon. Jokaisessa raskaudessa minulla on ollut henkistä stressiä jonkin verran: ensimmäistä odottaessa teimme muuttoa ja kirjoittelin graduani (ja palautin päivää ennen synnytystä, jep!), ja toista ja kolmatta odottaessa myös teimme muuttoa asunnosta toiseen ja  olin töissä viimeiseen asti (vaikka lääkäri ehdotteli sairauslomaa jo molemmissa raskauksissa puolivälistä lähtien). Kolmatta odottaessa siis himmailin liikunnan kanssa ihan toden teolla, sillä sekin (vaikka ihanaa onkin) on myös yksi kuormittava tekijä keholle muiden stressitekijöiden ohella. En siis missään nimessä kehota ketään olemaan liikkumatta, mutta kehotan lämpimästi kuuntelemaan kehoa sillä tavalla, että jos elämässä on muitakin kuormittavia tekijöitä, niin ainakaan raskasta liikuntaa en silloin suosittele siihen lisäksi. Stressihormonit eivät pitkittyessään ole kenellekään, varsinkaan raskaanaolevalla hyväksi!

Niin, ja nyt kun stressitekijöistä puhumme, niin pakko tietenkin mainita, että stressinkäsittelytaidot ovat nykyään ihan toista luokkaa kuin vaikka esikoista odottessa yli seitsemän vuotta sitten. Siis täysin eri luokkaa, heh. Ja tämän koen tietenkin olevan hyväksi raskaanaolevan keholle, että ärsytyskerroin ei nouse ihan heti sataan monta kertaa päivässä... (Kiitos NLP!)

Maadoitustuotteita saa tilattua TiedonPortaiden nettikaupasta.

Maadoitustuotteiden käyttö - se on tullut ihan uutena juttuna tässä kolmannessa raskaudessa. (Maadoittumisesta voit lukea lisää täältä.) Eli, käytin raskaanaollessa maadoittavaa hiirialustaa töissä ja sängyssämme on maadoituslakana. Näitä tuotteita lähdin kokeilemaan täysin avoimin ja ennakkoluulottomin mielin. Luulen, että nämä täydensivät hienosti muitakin muutoksia raskausaikana. (Muuten - ekassa ja tokassa raskaudessa kärsin ihan hillittömistä suonenvedoista monta kertaa yössä, ja kolmannessa en juurikaan... Epäilen maadoitustuotteiden hyötyä tässä!).

Sitten mennään vastasyntyneen aikaan. Tiedämme siis, että kolmosella on samat geenit kuin edellisilläkin lapsilla, joten pelko siitä, että refluksi ja allergiat puhkeavat jossakin vaiheessa, on läsnä koko ajan. Haluamme toimillamme varmistaa sen, että jos se on meidän toiminnasta kiinni, niin näin ei missään nimessä käy! Miten siis toimimme vastasyntyneen kanssa? Mitä eroa on ollut toiminnassamme?

Snadisöpöys sain synnärillä k-vitamiinin suun kautta, ei pistoksena. En tiedä vaikuttaako tämä mihinkään muuhun tässä postauksessa liittyviin aiheisiin, mutta ainakin se vaikutti siihen, että vauvalle ei aiheutettu heti synnyttyään stressitason nousua pistämällä piikkiä (kipu kun vaikuttaa stressitasoon). Neuvolan terkkarimme kanssa myös sovimme, että kolmannen lapsen rokotukset ainakin viivästytetään, sillä isoveljet saivat pahoja oireita rokotteista ja heidän refluksitauti, allergiat ja astma pahenivat rokotteista potenssiin sata ja arki vaikeutui ihan hirmuisesti. 

Imettäessä äidin rasvasoluista lähtee ravinnot maitoon, joten todella on väliä, millainen koostumus äidin mahamakkaroilla eli rasvavarastoilla on! Eli edelleenkin: imettäessä monipuolinen ja terveellinen ravinto on tärkeä asia! Myös maadoittumisen lisään raskausajan asioista tässä kohtaa: vauva saa osansa maadoittumislakanasta nukkuessamme perhepedissä noin 70% yön tunneista.

En kiellä sitä, että eikö Snadisöpöyksellä olisi hänelläkin pientä refluksivaivaa, mutta refluksia sairautena hänellä ei ole. Edelleen jännitämme, miten käy kiinteiden aloittamisten kanssa, sillä meillä edelleen mennään täysimetyksellä, ainakin puolivuotistarkastukseen asti; näin terkkarimme kanssa sovimme, että meidän on paras tehdä. Sitä ei voi tietää, iskeekö allergiat päälle kiinteiden myötä. Mutta sen me ainakin tiedämme, että aloitamme oikein rauhassa kiinteät ja vain maisteluasteella, ei mahantäyttömielessä heti alussa.

Snadisöpöys on meille helppo (tosi helppo) vauva, mutta olen kuullut meidän arkea nähneille, että ei hän ehkä se kaikista helpoin maailmassa ole. Itkut eivät ole olleet hänenkään kohdalla vieraita, puklailua tulee ajoittain runsaastikin, päikkärit eivät aina loista tuntitasolla ja öisin hän heräilee edelleen monta kertaa. Silti - hän ei yleensä ole tuskainen eikä hänen itkunsa jatku loputtomiin, toisin kuin isoveljiensä kohdalla. Viimeiseksi kohdaksi voisin siis sanoa vauvankäsittelytaidot. Kun niissä kehittyy, osaa helpottaa nopeasti itkevää vauvaa, kun osaa lukea itkun syyn helpommin kuin ekan ja tokan lapsen kohdalla. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, että vauva on ylipäätään rauhallisempi ja vähemmän oireinen, kun vaivoja saa heti helpotettua ja kun tarpeisiin vastataan heti oikealla tavalla. Otan tässä nyt vaikka esimerkiksi esikoisen, jonka kanssa vedin mooooonen tunnin vaunulenkkejä silmät itkusta umpeen muurautuneena, kun en saanut häntä millään nukkumaan: en vaan tajunnut, miksi vauva vaan itkee ja itkee vaunuissa, ja miksi joudun nostamaan häntä sieltä minuutin välein pystyyn monen nukutustunnin aikana. Niinpä - jos vaan olisin tajunnut, että refluksivauva ei todellakaan nuku vaunuissa vaakatasossa, olisi elämä ollut ensipäiviltä asti helmpompaa, ja oltaisiin säästytty satoja ylimääräisiä itkutunteja.

Ja sitten, mitä tekisin toisin? Ainakin kävisin raskausaikana osteopaatilla! Kun nyt kolmannen raskauden jälkeen kävin ekaa kertaa ikinä osteopaatilla, hän kertoi, että todennäköisesti kehoni on vääntäytynyt epätasapainoon jo ekan vaikean raskauden myötä. Ja tietenkin, jos äiti ei voi kehossaan hyvin, on todennäköisempää, että vauvakaan ei voi hyvin. Varsinkin se, jos vauvalle (jokaisessa raskaudessa) oltaisiin saatu enemmän tilaa osteopatian keinoin, olisi vauvan ollut helpompi olla mahassa ja helpompi syntyä.

Toivottavasti tämä teksti vastasi teidän kysymyksiin. Jos haluatte kuulla jostakin kohdasta vielä lisää, niin heittäkää ihmeessä kommenttia, kirjoittelen sitten lisää mielelläni! Ja voihan olla, että tämä kaikki on hakuammuntaa, ja että näilläkin toimilla olisi voinut refluksikko-allergikko syntyä. Kuitenkin - näillä toimenpiteillä en ole voinut tehdä yhtään mitään hallaa vauvalle, vaan päinvastoin, ainakin tosiaan varmistaa sen, että JOS refluksin/allergian/astman syntyyn voi itse vaikuttaa, me olimme tehneet kaikkemme. Ja oikeastaan, koska olemme eläneet kaksi älyttömän vaikeaa, raskasta ja surullista vauvavuotta, en näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin omien tietojen keinoin tehdä parhaani, että seuraava vauva saisi terveemmän vauvavuoden.

Raskauskuvista kiitos Snadisöpöyden kummitädille Jasminelle <3 

Astetta ammattimaisempi suklaa: cashew-ruususuolaraakasuklaa

Viikko kääntyy jo lopuilleen. Onko siellä vielä joku, kuka ei ole tällä viikolla päässyt jostakin syystä herkuttelemaan suklaalla? Minulla on sinulle ehdotus: kokeile tätä aivan ihanaa raakasuklaata, joka on siinä suhteessa hieman ammattimaisempi, että tässä ohjeessa kiinnitetään erityistä huomiota suklaan tasaiseen koostumukseen. Lesitiini, tarkemmin auringonkukkalesitiini, toimii tässä reseptissä emulgointiaineena. Sen tehtävä on siis saada rasvat sekoittumaan muuhun massaan paremmin. Ilman emulgointiainetta tämän suklaan koostumus olisi paljon rakeisempi. Suklaa on maidoton, gluteeniton ja tehty ilman valkoista sokeria. Pähkinät ja ripaus suolaa tuovat ihanan maun suklaalle!

Cashew-ruususuolaraakasuklaa

50g kaakaomassaa 

30g kaakaojauhetta 

2rkl kookosöljyä

1tl auringonkukkalesitiiniä 

30g kookossokeria 

10 tippaa karamellisteviaa 

0,5tl bourbon vaniljaa 

2 kourallista cashewpähkinöitä 

reilu ripaus rouhittua ruususuolaa eli himalajansuolaa (laita rohkeasti – suola on tämän suklaan juttu!)

Lisää ainekset ylläolevassa järjestyksessä vesihauteessa olevaan astiaan ja sekoita tasaiseksi. Kaada haluamaasi muottiin tai laakeaan astiaan. Laita astia sen jälkeen pakkaseen puoleksi tunniksi.

Suussasulavaa viikonloppua kaikille!

p.s. Tämänkin suklaan valmistusta ja syömistä kuvasin instagramiini storyn puolelle, joten kannattaa laittaa seurantaan instatilini @skribentti, jos tahtoo nähdä meidän elämää ja ruokajuttuja vähän enemmän kuin vain täällä blogin puolella. Pian pistän toteutukseen haasteen, jonka sain: aion kuvata stroyn puolelle usein meidän jääkaapin ja kuivakaappien sisältöä juuri sellaisina kuin ne arkisin ovat :-)! Ja muuten - nyt siellä on käynnissä I love me -messujen pääsylipun arvonta!

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Mitä siellä NLP:ssä oikein tehdään?

Eka viikonloppu tämän syksyn NLP:tä on nyt takana! Koska monille tämä Neuro-linguistic Programming on vieras, niin päätin nyt availla käytännön puolta - eli kertoilen hieman, että mitä siellä oikein tehdään sillä tavalla niin kuin ihan käytännössä!

Nämä NLP:n kurssit, joita minä käyn True Heartsilla, ovat viikonloppukursseja. Eli nytkin tämän Master Practitioner -kurssin suoritan kerran kuussa viikonloppuisin, syyskuulta maaliskuulle. Kurssi on yleensä lauantaisin ja sunnuntaisin noin aamuyhdeksästä iltapäiväneljään. Ensimmäisen kurssin suoritin suurin piirtein puoliksi raskaana ollessa ja puoliksi vauva kurssilla kantorepussa mukana ollessa. Tänä syksynä vauva saakin jäädä päiväksi aina mieheni, minun äitini tai jonkun muun läheisen luo pumpattua maitoa (ja pian soseitakin, iik) syöden (tai imetykseen tuoden). Koska minulle oli tärkeää käydä läpi juuri nyt tämä NLP-polku, niin olin kiitollinen True Heartsin väelle, että he antoivat vauvan olla mukana. Ja toki asia kysyttiin jokaiselta ryhmäläiseltäkin, sillä opetus on intensiivistä, ja pahimmillaan vauva keskeyttää meditaatiohetken tai tärkeän harkan vahvat kokemukset. Mutta toisaalta - vauva on elämää itsessään ja ennakointi vauvanhoidossa oli tuolloinkin avainasemassa siinä, että hän pärjäsi oikein hienosti kurssillamme. (Ja toki sekin helpotti asiaa, että Snadisöpöys on normaali vauva, ei koko ajan huutava refluksikko-allergikko...)

Mutta siis, mitä kursseilla tehdään? Siellä halaillaan paljon, heh. No, mutta siis paljon muutakin - yllätys! On siis parinkymmenen hengen ryhmä ja on kouluttaja. Kouluttaja alustaa aina tiettyjä päivän teemoja luentomaisesti, mutta keskustellen sekä sitoo teorioita käytäntöön tosielämän tarinoilla. Joka päivä on myös meditaatio/rentoutumishetki. Ja sitten on ne harkat! NLP:n the juttu. Ja se on se, miten NLP eroaa muusta opiskelusta. NLP ei siis ole vain kirjatietoutta, vaan siinä opitaan harjoitusten kautta. Itse kutsunkin NLP:tä "psykologiaksi käytännössä".

Harjoitusten sisällöstä en kovin yksityiskohtaisesti tässä  ala selostamaan, mutta kehykset harkoille on yleensä se, että on koutsi ja koutsattava. Kun koutsattava valitsee itselleen aihetta, on hyvä kuunnella intuitiotaan - yleensä intuitio kertoo sen parhaan aiheen juuri siihen harkkaan! Joskus kouluttaja tekee harkoista demon jonkun koulutettavan kanssa. Demon kautta katsojat pystyvät oppimaan kouluttajalta koutsausta ja tietenkin muutenkin seuraamaan harjoituksen etenemistä. Joskus harjoitukset kolahtavat tosi kunnolla, eikä hämmästykseltä ja kyyneliltä voi välttyä, ja joskus taas harjoitus on aika neutraali, sellainen, että se ei juurikaan puhuttele sillä hetkellä. Yhden koulutuspäivän aikana tehdään muutamia harkkoja, ja lienee suotavaa, että jos eka harkka on ollut tosi raskas, seuraavat harkat valitaan hieman kevyemmiksi aiheiltaan. Toki joskus, vaikka luulee valitsevansa hyvin kevyen aiheen, alkaa harkan aikana paljastua vaikka mitä, mitä ei olisi ikinä voinut odottaa, eikä sen jälkeen harkka enää olekaan kovin kevyt...

Ekalla NLP:n kurssilla ei tule "kotitehtäviä", mutta seuraavilla niitä jo hieman tulee. Siis tiettyjä asioita, jotka suoritetaan kurssilla tehtäviä harkkoja täydentämään. Tällä toisella NLP:n kurssilla pääsemme ainakin mallittamaan jonkun huippusuoritusta/ihailtavaa käytöstä/toimivaa toimintatapaa.

NLP:ssä tärkeää on ryhmäytyminen, ryhmän tuki ja luottamus toisiin sekä kouluttajaan. Koulutuksessa käsitellään yleensä tosi henkilökohtaisia aiheita, ja sanomattakin selvää, että kaikki harkat ovat täysin luottamuksellisia. Yleensä koulutuksien aikana ryhmät hioutuvat tiiviisti yhteen, ja ero koulutuksen lopussa saattaakin olla silmäkulmia vetistävä.

NLP ei ole uskonto, vaan siellä mennään seuraavalla teorialla: "Ei tarvitse uskoa mitään, mitä täällä koulutuksessa sanotaan, vaan ihan vaan tarkastellaan asioita". Kaikkeen pyritään lähtemään avoimin mielin ja ilman ennakko-oletuksia. Kouluttaja vain tarjoilee, ja jokainen koulutettava ottaa sen, mitä tarvitsee/haluaa. Kumma juttu sitten onkin se, että koulutuksen lopussa moni asia koulutukseen osallistujilla onkin muuttunut: osa on eronnut, osa on löytänyt pitkän etsinnän jälkeen parisuhteen, osa on uskaltanut viimeinkin perustaa yrityksen, osa on selvittänyt ison ongelman elämässänsä, osa on päässyt eroon esimerkiksi jännityksestä/pakko-oireista/fobioista, osa on päättänyt irtisanoa itsensä ja osa löytänyt unelmaduuninsa. Moni on löytänyt itsensä uudelleen! Toki on paljon myös niitä, joiden muutokset ovat "kevyempiä", mutta hyvin usein NLP käynnistää muutoksia ihmisten elämässä.
Mielenkiintoista, sanon minä :-))

Aiemmat NLP-tekstit:

Matkalla itseeni
NLP:stä kumpuavia apuja vanhemmuuteen
NLP:stä kumpuavia apuja vanhemmuuteen osa 2
NLP:stä kumpuavia apuja vanhemmuuteen osa 3
Tee näin, kun et tiedä, mitä tehdä
Mitä NLP:stä jäi käteen ja päähän?
Matka itseeni osa 2

Kolme maukasta seuralaista syyskeitoille ja syysretkille

Syksy - tuo leipästen ja sen kaltaisten kulta-aikaa. Nyt olisikin vuorossa kolme erilaista herkkureseptiä:  kukkakaalileipä, kaurarieska sekä kikhernepallerot. Kaikki ohjeet ovat gluteenittomia sekä kananmunattomia.

Kukkakaalileipä (pellillinen)

1kg kukkakaalia

100g vuohenjuustoraastetta

3rkl tapiokatärkkelystä

kourallinen tuoretta oreganoa

ripaus valkosipulijauhetta

hyppysellinen suolaa

gheetä voiteluun

Höyrytä kukkakaalit pehmeäksi. Soseuta ne ja lisää loput ainekset sekaan. Voitele leivinpaperi gheellä. Levitä seos pelille. Paista 175 asteessa 20-30 minuuttia tai kunnes pinta on hieman ruskistunut. Anna vetäytyä hetken ennen tarjoilua.

Kaurarieska (pellillinen)

5dl kaurahiutaleita

5dl kermaviiliä

50g gheetä

½tl ruokasoodaa

2 rkl tapiokatärkkelystä

hyppysellinen suolaa

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna seoksen turvota ainakin 30 minuuttia. Levitä seos gheellä voidellulle leivinpaperille ja paista 250 asteessa 15 minuuttia.

Kikhernepallerot (noin 20kpl)

2dl kikherneitä

150g kanttarelleja

1 keltasipuli

1dl kermaa

100g vuohenjuustoa

hyppysellinen suolaa

gheetä paistamiseen 

Liota kikherneitä yön yli. Keitä niitä sen jälkeen vielä tunnin verran. Paista pilkottu sipuli ja kanttarellit gheessä. Laita kaikki ainekset kulhoon ja soseuta ne. Muotoile massasta sopivan kokoisia palleroita. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Toivottavasti löydät näistä resepteistä seuralaisen teekupposelle, ruuan äärelle tai vaikka metsäretkelle!

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Matkalla itseeni osa 2

Huomenna se alkaa - uusi, syvempi matka itseeni eli NLP:n (Neuro-linguistic Programming) seuraavan tason kurssi: Master Practitioner. Jes, ihanaa! Kirjoittelin ekalta NLP:n kurssiltani, Practitionerilta tänne blogiin muutamia tekstejä, joten suosittelen lueskelemaan niitä, jos aihe ei ole tuttu entuudestaan. Tässä viime kurssini jutut:

Matkalla itseeni

NLP:stä kumpuavia apuja vanhemmuuteen 

NLP:stä kumpuavia apuja vanhemmuuteen osa 2 

NLP:stä kumpuavia apuja vanhemmuuteen osa 3

Tee näin, kun et tiedä, mitä tehdä

Mitä NLP:stä jäi käteen ja päähän?

Huh miten innoissani huomisesta olenkaan! Koska ekalla kurssilla jo opin ja koin niin paljon, niin ei voi tämä toinenkaan kurssi huti olla! Mitä minä sitten odotan tältä kurssilta? Ainakin sitä, että ekan kurssin asioita syvennetään ja sitä, että kohtaan uusia mielenkiintoisia asioita, joita pääsen käsittelemään. Nyt, kun tiedän jo, minkätyylistä NLP on, olen oikeastaan jo heti avoinna mahdollisille muutoksille! Toki on myös ihana tavata viime kurssin kivoja kurssikavereita ja tutustua uusiin huipputyyppeihin. Tulen taas tämänkin kurssin aikana avaamaan tänne blogiin ajatuksiani kurssin asioista, joten jonkinlaista juttusarjaa on luvassa, pysykäähän kuulolla!

Viime kurssilta minun arkeeni jäikin todella paljon kaikkea konkreettista apua ja hyötyä, joista kerroinkin noissa viime  kurssin teksteissä. Minulla on ollut jo tässä neljän viimeisen vuoden ajan (isäni kuoleman jälkeen) menossa jokin suurempi päänsisäinen muutos (joka tietysti heijastuu myös pään ulkopuolisiin asioihin), ja NLP on ollut suurena auttajana siinä, että nämä muutokset ovat saaneet oikeanlaisen lopputuloksen ja siinä, että olen päässyt käyttämään arjessa omia vahvuuksiani entistä paremmin ja varsinkin siinä, että olen päässyt harjaannuttamaan omia heikkouksiani onnistuneesti. Voin siis sanoa, että NLP on ollut oman mielensisäisen eheyden ja rauhan löytämisen apurina. 

Jos teitä kiinnostaa NLP, niin ainakin näiltä minun kurssin pitäjän sivuilta löytyy lisätietoa:

True Heartsin nettisivut (klik!) ja True Heartsin instagram-sivut (klik!)

Sokerittomat, gluteenittomat ja maidottomat minuuttikarkit!

Haluaisitko syödä superherkullisia karkkeja, jotka eivät sisällä lainkaan lisättyä sokeria eivätkä mitään ylimääräistä makeutusta (saati lisäaineita)? Tässä olisi juuri sinulle resepti! Käy siis sinulle, joka tahdot nopeasti haukkasta pikaenergian suuhun, mutta myös sinulle, joka tahtoo ihanan jälkkärin, ja hei - käy myös sinulle, joka suunnittelet vähän terveellisempää juhlatarjottavaa!

Kuivattuja taateleita

Lakritsinjuurijauhetta 

Raakakaakaojauhetta

Kookosmannaa

Cashewtahnaa

Mantelitahnaa

Parapähkinätahnaa

(Pähkinöitä)

Pyörittele kuivatut taatelit lakritsinjuurijauheessa ja/tai raakakaakaojauheessa (onnistuu suljetussa rasiassa tai vaikka minigrip-pussissa heilutellen - sisälle vaan sekä taatelit että jauhe). Tee veitsellä taateleihin viilto. (Tässä vaiheessa, jos tahdot, voit sujauttaa taatelin sisälle pähkinän.) Täytä osa taateleista, cashewtahnalla, osa kookosmannalla, osa mantelitahnalla ja osa parapähkinätahnalla. Voit ripotella vielä päälle lakritsinjuurijauhetta ja/tai kaakaojauhetta. 

HER-KUT-TE-LE!

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Valvomispeli

Oletkin jo varmaan tutustunut tähän peliin? Ehkä voit vinkata tästä jollekulle lapsista haaveilevalle tai raskaana olevalle? Tosin, aina peliin valmistautuminen ei auta, vaan todellinen peli on se, mikä parhaiten opettaa. Tämä peli, jos mikä imaisee otteeseensa oikein vahvasti!

10 pistettä saat, jos et ole yksinhuoltaja.

10 pistettä saat, jos kumppanisi osallistuu yöllisiin syöttöihin/heijaamisiin/lasten tarpeisiin vastaamisiin.

10 pistettä saat, jos valitset kumppaniksesi sellaisen, jonka suvussa ei ole refluksia eikä allergioita (eikä muitakaan valvottavia pitkäaikaissairauksia).

10 pistettä saat, jos sinulla itsellä tai sinun suvussasi ei ole refluksia eikä allergioita (eikä muitakaan valvottavia pitkäaikaissairauksia).

10 pistettä saat, jos lapsillasi on isovanhempia tai kummeja, jotka ottavat mielellään lapsiasi yökylään.

10 pistettä saat, jos sinulla on  jokin vertaistukikanava (ystäviä, nettipalsta, viranomaistaho), jolle ulvoa väsymystäsi.

10 pistettä saat, jos sinulla on todella nopeat refleksit, jolloin kerkiät yöllisten oksennustautien aikaan paikalle heti kuullessasi ensimmäisen melkein ulos tulleen oksun, ja kaappaat sen oikeasti ulos tulevan oksun sankoon ja säästät nukkumisaikaa siivoukselta.

10 pistettä saat, jos olet luonteeltasi ennakoiva ja järjestelmällinen; jaksat laittaa illalla valmiiksi nenäsuolatipat, nenäimurin, nenäliinat ja muut tarvittavat aputavarat, jolloin yöllinen itkuseremonia nopeutuu.

10 pistettä saat, jos osaat nukahtaa heti heräämisen jälkeen uudestaan.

10 pistettä saat, jos olet pitkäpinnainen, etkä hermostu lasten yöllisiin kymmeniin janoihin/pissoihin ja "janoihin/pissoihin", jolloin olet pitkien hermojesi kera rentoutuneempi nukahtamaan heti lasten tarpeisiin vastaamisten jälkeen. 

10 pistettä saat, jos pärjäät noin kuuden tunnin yöunilla.

10 pistettä saat, jos sinulla on vain yksi lapsi.

10 pistettä saat, jos et ole raskaana.

10 pistettä saat, jos asut omakotitalossa.

Onnea peliin!

Kun synttärikakuksi kelpaa hyvin se terveellinenkin kakku!

Viikko sitten kirjoittelin Pikkusankarin ja Minimullistajan yhteissynttäreillä tarjottujen gluteenittomien, maidottomien ja sokerittomien herkkukeksien reseptin. Nyt olisi vuorossa kakun ohje! Kakku ei ole se perinteisin, heh. Tässä on siis vesimelonikakku meidän tapaan tehtynä! Kakku on maidoton, gluteeniton eikä sisällä valkaistua sokeria, vaan vaihtoehtoisia makeutustapoja :-) Ja tiedoksi niille, joille kalorit merkkaavat jotakin, niin tämä kakku on todella, todella kevyttä kamaa. Siis ihan oikeasti tällä kertaa :-D

1 vesimeloni

1-2 tölkkiä kookoskermaa

0,5 dl hunajaa

20 tippaa vaniljasteviaa

3 rkl kookossokeria

2-3 banaania

5 dl tuoreita vadelmia

Laita kookoskerma yön yli jääkaappiin. Halkaise vesimeloni kahtia ja veistele kuoret pois. Kuivaa vesimeloni taputtelemalla talouspaperilla. Laita vesimelonipuolikkaat jääkaappin noin tunniksi kylmettymään. Ota kookoskerma kylmästä ja avaa se varovasti. Kylmässä rasva nousee pintaan ja neste valuu pohjaan. Käytä tähän ohjeeseen vain rasvaosuus. Kaavi se varovasti kulhoon. Lisää sekaan haluamasi määrä makeutusta (ohjeessa meidän tyyli). Vatkaa seos tasaiseksi. Ota vesimelonin puolikkaat jääkaapista ja kuivaa ne vielä kerran talouspaperilla. Levitä kookoskermaa reilu kerros vesimelonien päälle ja koristele miten tahdot, vaikka banaaninpaloilla ja vadelmilla, kuten me. Nauti kylmänä.

Tuoreiden marjojen satokauden mennessä ohi, itse tuunaisin kakkua esimerkiksi kaakaonibseillä, raakasuklaan paloilla, gojimarjoilla, mulpereilla, rouhituilla pähkinöillä yms. Lupaan, että sekin tapa toimii! Ja näiden kuorrutusvaihtoehtojen sekaanhan voi laittaa ihan mitä tahansa tuoretta hedelmää!

Herkullista viikkoa jokaiselle blogin lukijalle!

Yhteistyössä Foodinin kanssa

DIY: kun sopivaa yöpöytää ei löytynyt

Me etsimme pitkään sopivia yöpöytiä, mutta sellaisia ei vain löytynyt. Kriteereinä olivat kivan ulkonäön lisäksi ilmavuus ja se, että sen päälle voi laskea muutamia tavaroita. Päätettiin kokeilla, miltä puiset perunalaatikot näyttävät seinään pultattuina, - ja voi miten ihastuinkaan niihin! Näistä tuli oikeastaan parempia kuin aluksi ajattelinkaan. Oikeita, vanhoja perunalaatikoita en löytänyt tarpeeksi hyväkuntoisina, joten päädyimme ostamaan IKEAsta uudet (klik!). Maalasimme männyn väriset laatikot tumman harmaalla spray-maalilla.

Meillä on muutenkin melko hillitty sisustusmaku, joten yöpöydät sopivat makuuhuoneen muuhunkin sisustukseen mielestäni hyvin.

Kapioarkku on vanhemmiltani rippilahjaksi saama - tosin siitä alkuperäisestä tuunattu :-) Jalkalamppu on Captain-valaisin Sessak Lightningiltä, jonka kanssa tein blogiyhteistyön viime vuonna. Matto on VM-Carpetista ostettu.

Tässä siis tämän blogin eka DIY-juttu, toivottavasti joku nappaa idean käyttöönsä :-) Mitäs tykkäätte?

Synttäreiden maidottomat, gluteenittomat ja sokerittomat suklaa-kaurakeksit

Meidän perheen isompien poikien yhteissynttäreitä vietettiin parisen viikkoa sitten. Synttäreillä tarjottiin näitä hunajaisia, pehmeitä ja maukkaita suklaa-kaurakeksejä, kannattaa teidänkin kokeilla! Tässä on ohje, josta tulee noin 20 keksiä.

250g taateleita

150g cashewpähkinöitä

2,5dl kaurahiutaleita

1rkl psylliumia

2rkl kaakaojauhetta

0,5dl kookosöljyä

2rkl hunajaa

20 tippaa vaniljasteviaa

Liota taateleita ja pähkinöitä ainakin 2 tuntia. Jos mahdollista, niin anna pähkinöiden liota yön yli. Murskaa taatelit ja cashewpähkinät hienoksi tahnaksi monitoimikoneella. Lisää sitten muut aineet sekaat koko ajan sekoittaen. Anna seoksen tekeytyä 15 minuuttia. Muotoile massasta pienehköjä keksejä leivinpaperille ja paista ne uunissa 175 asteessa noin 20 minuuttia.

Yhteistyössä Foodinin kanssa

Tietopläjäys istukasta + ohjeet sen syömiseen

Useammille äideille sana istukka saattaa tuoda vastenmielisiä muistoja mieleen. Se on se synnytyksen jälkeinen verinen molluska, joka pitää vielä pinnistää pihalle lapsen syntymän jälkeen. Istukka on erityislaatuinen sisäselin siinä mielessä, koska keho muodostaa sen vain raskautta varten. Tämän jälkeen keho hankkiutuu siitä eroon, koska se ei tarvitse sitä enää.

Istukalla on tärkeä rooli raskaudessa. Se säätelee vauvan ravinnonsaatia ja samalla poistaa tämän jätöksiä. Napanuora kiinnittyy istukkaan. Istukassa on ns. äidin osa ja lapsen osa. Näin äidin ja vauvan veret eivät sekoitu. Istukka tuottaa monia hormoneja. Istukka on noin puoli kiloa painava pussimainen elin, joka näyttää pinnallisten verisuoniensa kanssa litteältä puulta, 'tree of life'.

Istukan englanninkielinen nimi 'placenta' tulee latinasta ja se tarkoittaa kakkua. Monissa kulttuureissa istukalla on tärkeä merkitys. Eräissä kulttuureissa istukka haudataan synnytyksen jälkeen. Tällä uskotaan olevan lasta ja äitiä suojeleva vaikutus. Toiset hautaavat sen siksi, että se vahvistaa lapsen ja luonnon yhteyttä. Jotkut istuttavat puun istukan haudan päälle. Nykyisin istukasta tehdään jopa taidetta, kuten tauluja tai muita koriste-esineitä.

Sitten on se toinen tapa. Se, mitä kaikki nisäkkäät maan päällä tekevät. Äidit syövät istukkansa! Tälle on kaksi selitystä. Ensimmäinen on se, että verinen istukka houkuttelisi luonnossa saalistajia paikalle ja synnytyksen uuvuttama emo sekä vastasyntynyt olisivat melko helppo saalis. Toinen selitys istukan syömiselle on sen sisältämät ravinteet. Joidenkin arvioiden mukaan istukkaan on varastoituneena äidin eri hormoneja jopa parin kuukauden tarpeille.

Istukka sisältää prostaglandiinia, joka saattaa edesauttaa kohdun palautumista synnytyksestä. Istukka sisältää oksitosiinia, joka on ainoa hormoni, millä on stressihormoni kortisolia alentava vaikutus. Istukan syömisellä on todettu olevan mielialaa nostava, energiatasoja boostaava ja maidontuoloa lisäävä vaikutus.

Ja kaikille teille tiedeorientoituneille, rct-tutkimusten perään huutetijoille tiedoksi vaan, että nyt puhutaan melkoisen marginaalisesta porukasta, joka tämänlaista toimintaa harrastaa, siksipä tutkimuksia aiheesta ei yksinkertaisesti ole. Vain anekdootteja. Esimerkiksi jenkkilässä on monia palvelutuottajia, jotka tulevat joko itse noutamaan istukkasi synnäriltä tai sitten toimittavat sinulle kylmäboksin etukäteen, jonka lähetti noutaa. 48 tunnissa saat sitten istukkasi kuivattuna, jauhettuna ja kapseloituna kätevästi kotiovellesi. Tästä palvelusta joutuu tietenkin maksamaan melkoisesti. Se on helppoa tehdä itsekin alla olevien ohjeiden mukaan.

Siis teille, ketkä olette vielä mukana, kerron seuraavaksi niksinurkkauksessa, miten tuosta sitkeästä, verisestä pussukasta saa käteviä kapseleita, joita voi napsia ilman oksennusrefleksiä ja kannibalistin leimaa.

Vaihe 1

Sairaalalaukussa tulisi olla mukana 2 litran minigrip-pussi, kylmäkalleja sekä kylmälaukku.

Vaihe 2

Ilmoita kätilöllesi hyvissä ajoin, että haluat istukkasi mukaan. Sinun ei tarvitse perustella miksi näin haluat, onhan se sinun sisäelimesi!

Vaihe 3

Kun istukka on synnytetty ja tämän jälkeen tutkittu sekä todettu terveeksi, pakkaa se minigrippiin ja laita kylmään.

Vaihe 4

Vie istukka kotiin niin pian kuin mahdollista, pyyhi se kuivaksi talouspaperilla ja aseta se leivinpaperin päälle. Laita istukka kuivuriin tai uuniin 40 asteeseen kuivumaan noin 12 tunniksi tai kunnes istukka on rutikuiva.

Vaihe 5

Murskaa terävällä veitsellä istukka mahdollisimman pieniksi murusiksi ja laita murut tyhjiin kapseleihin.

Vaihe 6

Nauti päivittäin synnytyksen jälkeen 1-4 kapselia ruoan yhteydessä.

RJ

Herkullinen mehujää, jolla nälkä pysyy paremmin pois

Heippa tyypit! Täällä ollaankin viime viikot eletty melko sosiaalisesti, eikä tietokonetta ole avattu juuri ollenkaan :-)  Hyvä, kun olen kännykkää vähän availlut välillä ja instagramia (@skribentti) yrittänyt päivitellä... On ollut niin paljon juhlia, yökyliä, kesäharrastuksia, teattereita ja melkein jokaisena muuna päivänä ystävien kanssa näkemisiä ja kaikenlaisia tekemisiä, ihanaa!

Tänään haluan jakaa kanssanne yhden kesäisen mehujääreseptin, joka pitänee (rasvansa ansiosta) nälkää hieman paremmin kuin pelkästä hedelmistä valmistetut mehujäät. Rasva ei kuitenkaan tee tästä mehujäästä mitenkään huononmakuista, vaan päinvastoin! Tämä resepti toimii niin lapsille kuin aikuisillekin. Reseptistä tulee muottien koosta riippuen noin 10 mehujäätä.

1/4 normaalikokoisesta vesimelonista

3dl tuoreita mansikoita

1 banaani

1rkl kookosöljyä

1rkl mct-öljyä

Soseuta blenderissä ainekset sekaisin. Kaada muotteihin ja anna olla pakkasessa jäätymässä ainakin kolme tuntia.

Yhteistyössä Foodinin kanssa