Pages

Kotiäitiyden loppu

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Työolo muuttui kotioloksi samalla, kun Pikkusankarin vointi muuttui kertaheitolla hirmuhallitsijasta hihittelijäksi. Törkeän levoton zyrtec-aika kesti kuukauden. Jokaisena tuon kuukauden päivänä toivoin hartaasti pääseväni töihin lepäämään, mieluiten jo heti samana päivänä. Kun zyrtecin poisto- taikasauva heilahti pari viikkoa sitten, ja Pikkusankarin joka minuuttinen ilkivalta ja itsensä satuttaminen loppuivat, aloinkin taas ajatella, että ”ehkä SITTENKIN olisi ihanaa olla kotona…”. Tuolloin työhakemuksia oli kuitenkin jo raapustettu ja haastatteluissa ravattu. Niin, ja sitten kun oikein mieluista työpaikkaa minulle tarjottiin, en aikaillut, vaan päätin muuttaa kotiäitiyden koti-isyydeksi intuitioni varassa. Päätöksen jälkeen vasta oikeasti mietin, mitä tuli tehtyä.

Jos ajattelisin itsekkäästi, haluaisin tietysti olla hyvät kaudet kotona ja paskat päivät töissä (ottakaa tämä kirjaimellisesti, nimimerkillä viimeiset kolme päivää tunnin välein vihreää ja limaista allergiakakkaa siivonnut huolestunut äiti). En siis välttämättä haluaisi töihin, jos vain itseäni ja meille silloin tällöin tarjoiltavaa oireetonta ihanaa arkea ajattelen nyt, kun normaali ylä-alamäkiarki on taas alkanut ja suuuuuri pahis on poistettu Pikkusankarin lääkevalikoimasta… Nautin suunnattomasti oireettomasta/vähäoireisesta arjesta Pikkusankarin kanssa. Tykkään oikeasti olla kotona. Mutta. Minähän en ole reiluun kahteen vuoteen ajatellut yhtään itsekkäästi, joten tämä töihin lähtöpäätös tuntuu oikein hyvältä ja oikealta ensisijaisesti lastani, mutta myös miestäni ajatellen. 

En keksi yhtään syytä, miksi Pikkusankarin kannalta tämä ei olisi hyvä päätös. Mieheni haluaa jäädä kotiin. Tulemme taloudellisesti toimeen tällä kotihoitajavaihdolla juuri ja juuri. Pikkusankarin ja isin suhde lujittuu entisestään. Mieskin saa kokea sen, paljon puhutun kotivanhemmuuden. Ja onhan se kiva, että Pikkusankarin pällisteltävänä päivät pitkät on välillä jokin muukin kuin aina se äidin sama naama. Ja ihan kiva homma vieläpä, että se toljoteltava on just Iti

”Mitä tykkäisit, jos äiti lähtisi töihin, ja isi jäisi kotiin kanssasi?”
”Äiti, töihin!”, pieni sormi osoittaa ulko-ovelle tomerasti, ”Mo mo!”.

12 kommenttia :

  1. Kumma tuo zyrtec kun ei meillekään lopulta sopinut vaikka aluksi olikin ihan ok lääke. :/ Hienoa että isi jäi kotiin, pääset sinäkin hyvillä mielin töihin kun on osaava hoitaja. :) Jaksamista noiden ylä- ja alamäkien kanssa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Minulle siinä varmaan se suurin ikävä ja haikeus tulee. Miehet pärjäävät mainiosti kotona.

      Oon vähän sekaisin tuon zyrtec-pohdinnan kanssa. Käytöshäiriöt sen lopettaminen vei, MUTTA nyt näyttää, että suolisto ei pärjääkään ilman, sillä tuo allergiakakka on tullut nyt vasta zyrtecin lopettamisen jälkeen kuvioihin. Toki voi olla joku muukin juttu, mutta mietin, että oisko se zyrtec ollut allergiaoireille kuitenkin hyvä juttu, mutta tuottanut tuon kaamean sivuvaikutuksen käytökseen...??

      Poista
    2. Nyt vasta huomasin että olit vastannut kommenttiini. Voi olla hyvin mahdollista että zyrtec toimi antihistamiinina mutta aiheutti vaan sivuvaikutuksena muita oireita (eli ei sietänyt sitä lopulta enää joten haitat meni hyötyjen edelle). Muitakin antihistamiineja on, me kokeiltiin zyrtecin perään xyzal (josta epäiltiinkin että ei tuu sopimaan kun zyrtecistä jalostettu vaikuttava aine), nyt on reseptit että voidaan kokeilla aeriusta ja ataraxia (atarax sellaisiin akuutteihin allergiaoireisiin).

      Poista
    3. Tuomela kirjoitti meillekin nyt tuota aeriusta varalle. Tekö ette ole sitä vielä kokeilleet?

      Poista
  2. Onnittelut ja tsempit töihinpaluuseen!

    Millasta oiretta zyrtecistä tulee? Mietin vaan, että sopiikohan se meidänkään lapselle...

    Linda

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Kirjoitin aiemmin tuosta ADHD-epäilyistä, niin niitä oireita! Siis aivan käsittämätöntä itsensä telomista, pään hakkaamista, muiden ihmisten puremista ja tönimistä, keskittymisvaikeuksia yms. - siis normaalin rajoihin sopimatonta uhmaa!
      Kun zyrtecin viimeiset tipat annettiin (lopetettiin pikkuhiljaa), niin seuraava päivä oli jo iiiiihan erilainen - siis normaali uhmataapero. Ja tuota täysin oireetonta aikaa oli siis se yhdeksän päivää, josta kerroin.

      Kun Pikkusankarilla on refluksi-allergia-oireita, niin hän kyllä oirehtii ylimääräisellä levottomuudella, puremisella jne. (jonka huomaa myös "normaaliin" uhmaan sopimattomaksi), mutta nyt olen huomannut (kun on ollut refluksioireita tuon zyrtecin lopettamisen jälkeen), niin on se ihan eri mittakaavassa kuitenkin kuin zyrtecin aikaan.

      Mielestäni tämä levottomuus jne. on suht harvinainen sivuoire zyrtecistä, mutta nähtävästikin mahdollinen!

      Poista
    2. Meillä kaikki mikä ei sovi aiheuttaa just tuommoista lelujen täysillä hakkaamista, puremista, tuntuu että tuo hakkaisi päätä pinnasängyn pinnoja vasten jos vaan osaisi niin tehdä. Tuntuu tosiaan että haluaa satuttaa joko itseä tai muita että paha olo jotenkin purkautuisi. :/

      Poista
    3. Joo, taitaa olla selvä homma tämä tämmöinen oireilu näillä allergisilla refluksikoilla :( Se on vaan kurjaa, että kun ekat kerrat tuosta päänhakkaamisesta (Pikkusankarin ollessa vajaan vuoden ikäinen) mainitsin neurologille, hän vain totesi, että taitaa poika olla kyllästynyt vain. :( Huoh.

      Poista
    4. Oho, justiinsa. :S Kuulostaapa todella empaattiselta ja hommasta kiinnostuneelta lääkäriltä.. Ei olla aeriusta kokeiltu tod näk sekään ei sovi ja ollu muuta lääkesäätämistä tässä (prepulsid alkoi kesällä, astmalääkityksen kanssa on säädetty ja nyt yritetään avaavaa vähentää yms). Seuraavana tarvis kiinteitä taas kokeilla, ehkä sit aeriusta sen jälkeen jossei ala ruoka sopimaan.

      Poista
    5. Okei. Tsemiä kovasti lääkesäätöihin!!

      Poista
  3. Asutteko hometalossa? Oireet viittaisivat... Nm. Kokemusta on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Anonyymi! Sinä kommentoit vuoden 2012 tekstiin, jolloin asuttiin eri talossa kuin nyt. Toki jokaisessa eri talossamme/asunnossamme on voinut olla hometta, mutta en tiedä, kuinka todennäköistä se olisi? Näitä homejuttuja olemme mekin lähiaikoina miettineet, koska myös miehelläni on pahentunut allergia ja atopia lähiaikoina taas. Me asumme nyt 2,5 vuotta vanhassa talossa... Kuinka todennäköistä on, että noin tuoreessa talossa on hometta, mikä oireittaisi? :-O

      Poista

Theme by: Pish and Posh Designs