Pages

Väsymys, josta ei kannattaisi valittaa

sunnuntai 2. syyskuuta 2012


Tämä on tyhmää. Nyt, kun Pikkusankari on viimeiset pari viikkoa voinut refluksin, allergioiden ja pääkivun suhteen kokonaisuudessaan kohtalaisesti (ehkä hieman liioittelen nyt, mutta menköön...), tai ainakin nukkunut (lyhyitä, mutta) täysiä öitä, minut on vallannut suunnaton väsymys, lötköys, aikaansaamattomuus ja paha olo. Tähän on yksi selitys: stressi. 

Minä olen siis valvonut viimeiset viikot pyörien, hikoillen ja mietiskellen. Syyksi on löytynyt joka yölle jotakin: Miksi haluan näin kovasti töihin juuri nyt? Pakenenko mahdollisiin töihin oikeasti vain tätä Pikkusankarin iän kamalaa vaihetta vai myös refluksivaivoja, eli onko Pikkusankarin aivan jär-je-tön uhma, levottomuus ja pahantekotiheys sittenkin taas lääkkeen vähentämisen syytä vai OIKEASTI muka vain uhmaikää? Mihin niistä kaikista kivoista työpaikoista sitten hakisin? Mihin niistä oikeasti haluaisin? Mikä olisi perheelle paras ratkaisu? Olenko oikeasti valmis lähtemään töihin? Onko mieheni oikeasti valmis jäämään kotiin herra Uhman kanssa? Ovatko työhakemukseni tarpeeksi hyviä? Pääsenkö haastatteluun? Osaanko enää kommunikoida haastattelussa aikuisten maailman tapaan tämän parin vuoden kotijumituksen jälkeen? Miksi he eivät jo soita? Menikö haastatteluni hyvin? Haittaakohan se työnsaantiani, että kyyneleet silmissä kerroin haastattelussa, miten ikävä minulle varmaan tulee poikaani töissä ollessani? Oliko vaatteissani kolmet vai kolmettoista ruokatahrat? Milloin kuulen heidän päätöksistään? Mitä tapahtuu? Ja miksi ei jo jotain tapahdu?

Yöt olen valvonut ja päivät potenut rytmihäiriöitä ja muita minulle tyypillisiä stressioireita. Ruikuti ruikuti ruikuti. Pahimpien refluksivalvomisten ja tuskahuutoaikojen minä huutaa nyt pääni sisälläni nykyiselle minulle: ”Hei oikeasti nyt nainen pikkusen ryhtiä kehoon, ja lopeta tuo turhasta uliseminen!”

Parempi siis pistää asiat taas kerran raameihin ja vaieta.

6 kommenttia :

  1. Tsemppiä työnhakuun ja jaksamista muutenkin! Minä huomaan hillittömän väsymyksen iskevän AINA kun pojun olo helpottaa tämän allergia/refluksisuon keskellä. Pahimman oireilun aikaan sitä jostain ihmeestä kerään voimaa jaksaa aina tunti tunnilta, päivä päivältä eteenpäin, muttakun viimein helpottaa niin sitten romahtaa jaksaminen.

    Ja tuosta lääkityksestä. Minä varmaan olisin niin skeptinen että kokeilisin lisätä refluksilääkitystä (sitä ilmeisesti siis vähennetty?), jos kuitenkin on se syypää levottomuuteen ja poika lapsi yrittää vain jotenkin purkaa pahaa oloa. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mama :)

      Totta puhut, olen huomannut aivan saman syklisyyden jaksamiseni ja Pikkusankarin olon kesken, mistä kerroit.

      Jep, Losecia vähennetty ensin kahdesta tabletista yhteen, ja nyt ollaan viikko yritetty antaa joka toinen päivä kokonainen, joka toinen päivä puolikas. Ja tätä kaikkea ennenhän Zyrtec laskettiin kymmenestä tipasta kahdeksaan. Eipä taida lääkkeen vähennys olla hyvä juttu nyt taas. Taidan pistää heti huomenna täydet lääkkeet kehiin...

      Jaksamista teillekin vaikeaan arkeenne! <3

      Poista
  2. Se on niin, että Burgeri pelastaa aina! Jos ihan hulluksi haluaa mennä, tuu tänne tyttöjen iltaan! :P *Stk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D :D :D pääsisinkin ;-) Noooo... mutta meidän pitäis sopia se meidän seuraava tyttöjen burgeri-ilta, niin ei sitten mene taas liian pitkälle! :-)

      Poista
  3. Hei! Täällä yksi epätoivoinen äiti!! Epäilen 3 kk pojalleni "silent refluksia" ja tarvitsisin nyt kaiken avun koska kukaan ei usko minua:( olen epäillyt refluksia oireiden perusteella jo 3 viikkoisesta asti. Mihin ja kenen puoleen minun kannattaisi kääntyä?? Olen valmis ajamaan vaikka toiselle puolen Suomea jos saan apua ja diagnoosin ajoissa!! Sen verran olen nyt aiheeseen tutustunut että jo hirvittää mitä kaikkea vielä Edessä :( otan kaikki vinkit kiitollisena vastaan!! T. Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Katja!

      Kiva, että löysit blogiini! Muistan tuon epätoivon. Me menimme 7kk asti julkisella puolella koliikkidiagnoosilla.

      Jos jaksat, tutustu Refluksilapset ry:n sivuihin ja keskustelupalstaan. Jos olet facebookissa, liity suljettuun refluksilapset-ryhmään lähettämällä pyyntö. Noista minä saan arvokasta vertaistukea. Nyt kuitenkin tärkeintä on saada teille asiantunteva lääkäri: ainakin facebookin ryhmän dokkareissa on lista refluksin tuntevista lääkäreistä, joita muut ryhmäläiset ovat suositelleet. Meidän kultainen lääkäri on Tiina Tuomela, joka ottaa vastaan pk-seudulla muutamissa toimipisteissä. Mutta hänelle on pitkät jonot.

      Toivon teille hurjasti jaksamista arkeen, ja mahdollisimman nopeaa helpostusta ja apua vauvalle <3

      Poista

Theme by: Pish and Posh Designs