hei meillä valvotaan: Vastaukset kysymyksiin

Unikulman tyynylahjakortti on lähetetty onnekkaalle voittajalle, ja nyt on vuorossa vastaukset blogissa ja instagramissa esitettyihin kysymyksiin!

Minkälainen tyyny olisi hyvä niskajumituksesta kärsivälle? Entä levottomalle nukkujalle? Kuinka monella tyynyllä olisi sopiva nukkua?

Hyvä tyyny on sellainen, jonka korkeutta voi säätää itselle sopivaksi. Hyvä tyyny sopii sekä kylki- että selinmakuulle. Yhden tyynyn pitäisi riittää nukkumiseen, mutta harteikkaammalla nukkujalla voi olla kyljellään vaikeuksia pärjätä yhdellä tyynyllä. Toisaalta myös patjan pitäisi joustaa hartian alta riittävästi. Jos patja on liian kova hartian kohdalta, eikä siten myötäile vartalon muotoja sopivasti, niin on sitä vaiketa korjata parhaimmallakaan tyynyllä. Tyyny ei saa myöskään olla liian napakka tai voimakkaasti tukeva. Silloin se voi painaa kaularangan alueen hermoja ja verisuonia, ja siitä voi osaltaan johtua esimerkiksi käsien puutuminen tai päänsärky yöllä/aamulla.

Olisi myös hyvä miettiä, aiheuttaako jokin toiminta tai toiminnan puute päivällä niskan jumitusta? Onko työergonomiassa parannettavaa? Löytyykö työlle vastapainoksi jotakin elvyttävää toimintaa, kuten lihaskuntoharjoittelua?

Levottoman nukkujan olisi hyvä varmistaa, ettei nukkumisympäristössä ole mitään korjattavaa. Hyvän tyynyn ja patjan lisäksi tarvitaan makuuhuoneeseen riittävästi hapekasta ja puhdasta, sopivan kosteaa ilmaa. Melu, valo (pimennysverho) ja tekemättömistä askareista muistuttavat esineet, kuten työläppärin, eliminoiminen makuuhuoneesta voivat helpottaa levottumuutta.

Kuinka usein kannattaisi hankkia uusi tyyny? Minua kiinnostaisi tietää, kuinka usein tyynyä oikeasti kannattaa pestä, ja onko säännöllisestä tyynyn tuuletuksesta oikeasti hyötyä vai tuntuuko siltä vain?

Tyynyä olisi hyvä pestä 2-3 kuukauden välein - silloin sitä voi käyttää 2-3 vuotta. Jos tyyny on ollut käytössä vuoden verran, eikä sitä ole pesty kertaakaan, voi se painaa noin 800g enemmän kuin ostohetkellä (ja tämä painohan on hiuspohjasta lähtevää talia, hikeä, kuollutta ihosolukkoa, hilsettä, kosmetiikkatuotteiden jäänteitä, kuolaa ynnä muita kasvojen eritteitä... jopa hometta!). Viimeistään kuitenkin siinä vaiheessa on aika vaihtaa tyyny, jos silmät oireilevat aamuisin rähmimällä tai nenä menee tukkoon nukkumaan mentäessä. Tuuletuksesta tulee vain hetkellinen raikkaus tyynyyn. Pakkasilmaan vietäessä kannattaa varmistaa, että tyynyn materiaali kestää sen.

Mikä tyynymateriaali on kestävin? Lisääkö tyynynsuoja kuinka paljon tyynyn käyttöikää?

Nykyisin markkinoilla on todella paljon eri materiaaleista valmistettuja tyynyjä. Toiset materiaalit ovat kestävämpiä kuin toiset. Tyynyn hintakin kertoo yleensä jo jotain kestävyydestä, jos vertaa vaikka alle viiden euron markettityynyä 100 euroa maksavaan. Vaikka laadukkaat materiaalit voivat teoriassa kestää rikkoutumatta vaikka vuosikymmenkin, niin rajoittaa hygieniapuoli tyynyn kuin tyynyn käyttöiän noin kolmeen vuoteen. Tyynyä valitessa olisikin hyvä varmistaa, että materiaalit kestävät 60 asteen pesua. Kuulen usein työssäni asiakkailta, kuinka heidän ostamat tyynyt menevät muhkuraiseksi lyhyen käytön jälkeen. Sitten kun kysyn, että kuinka usein he tyynyään pesevät, niin vastaus on yleensä ”kerran vuodessa”. Mikään tyynymateriaali ei kestä vuotta pitempään käyttökelpoisena, jos sitä tai edes osaa siitä ei ole pesty useasti sinä aikana. Ylimääräisellä tyynynsuojalla voidaan pidentää tyynyn käyttöikää jonkin verran, edellyttäen tietenkin, että sitäkin pestään säännöllisesti.

Onko tyynyllä vaikutusta kuorsaukseen? Paras tyyny kuorsaajalle?

On. Silloin kun tyyny on oikean korkuinen ja mallinen, pysyvät hengitystiet auki paremmin, mikä voi vähentää kuorsaamista. Apua kuorsaukseen voi saada myös moottorivuoteesta, jolla pääpäätyä voi hieman kohottaa. Vaihtoehtoisesti voi myös kokeilla laittaa sängyn pääpäädyn jalkojen alle paksun kirjan tai pari, niin että pääty nousee 5-10cm. Kun pää on vartaloa ylempänä, pysyvät hengitystiet paremmin auki.

Onko hyvällä tyynyllä vaikutusta alaselän kipuiluun?

Tyynyn korkeutta säätämällä voidaan vaikuttaa jopa lantion seutuun saakka. Jos hyvä tyyny mahdollistaa ergonomisemmassa asennossa nukkumisen (esim. vanhalla tyynyllä nukkuu aina mahallaan ja uudella hyvällä tyynyllä pystyykin nukkumaan suorassa kylkiasennossa), niin silloin tyynyllä voidaan vaikuttaa hyvinkin paljon alaselän kipuiluun. Patjan rooli on tyynyä merkittävämpi alaselän kipujen helpottamisessa. Patjan tehtävä on tukea selkää ja rentouttaa vartaloa yön aikana. Jos alaselkä on varsinkin aamulla kipeä tai jäykkä, niin mitä todennäköisemmin yksi syyllinen on epäsopiva patja.

Kysäisisin, miten paljon nukkuma-asento vaikuttaa unen laatuun? Entä mitä unissa höpöttely/kävely kertoo nukkujasta?

Jos nukkuma-asento on jotakin muuta kuin ergonominen kylkiasento tai selinmakuu (eli tällöin keho on epäsymmetrisessä tai kiertyneessä asennossa), kohdistuu siihen toispuoleista jännitystä/venytystä. Yksi syy yöllä heräämiseen voi olla siis se, kun lihakset väsyvät jännitykseen tai hermot ovat puristuksissa. Jotkut toki pystyvät nukkumaan huonossa asennossa koko yön heräämättä, mutta aamulla sängystä noustessa selkä tuntuukin jäykältä tai niskat kipeiltä.

Unissakävely on yleensä vaaratonta, mutta jos se on säännöllisesti toistuvaa, voi asiaa lähteä tutkimaan tarkemmin, varsinkin jos samanaikaisesti oireilee toistuvalla päänsäryllä/migreenillä. Jotkin lääkkeet, alkoholi tai sairaudet (esim. kuume) voivat lisätä unissakävelyä.

Höpöttely unissa on myös vaaratonta ja lapsilla, etenkin pojilla melko yleistä. Stressi on yksi tekijä, alkoholin ja tiettyjen sairauksien ohella, joka saattaa lisätä unissa puhumista.

Mikä olisi paras apu siihen, ettei millään saa unta?

Vuoteeseen ei kannata jäädä pyörimään tuntitolkulla, jos uni ei vaan tule. On keinoja, millä nukkumiseen voi valmistautua. Varaa aikaa rauhoittumiselle ennen nukkumaanmenoa. Vältä sinistä valoa illalla (kännykän, tv:n ja tietokoneen näytöt). Jos kuitenkin haluat tai sinun on pakko käyttää näyttöä iltaisin, voit asentaa tietokoneelle ohjelman, joka muuttaa näytön valoa punaisemmaksi (esimerkiksi f.lux) tai vaihtoehtoisesti käyttää sinistä valoa suodattavia silmälaseja. Syö helposti sulava hiilihydraattipitoinen ateria noin 2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Vältä piristäviä aineita ennen nukkumaan menoa (kofeiinin puoliintumisaika elimistössä on noin 6 tuntia). Vältä raskasta liikuntaa myöhään illalla, mutta kevyestä venyttelystä tai kävelystä voi olla apua. Ota magnesiumia noin tunti ennen nukkumaan menoa. Jos edellä mainitut on kokeiltu, niin silloin syy voi löytyä epäsopivasta vuoteesta ja tyynystä.

Taapero herää joka yö, mikä auttaa?

Tilannetta pitäisi selvittää tarkemmin, eli herääkö hän esim. itkien johonkin kipuun vai tuleeko hän kenties vain herättämään ja pyytää pääsemään viereen? Häneltä voi myös kysyä itseltään, miksi hän herää tai herättää vanhemmat. Jos taustalla ei ole sairautta tai kipua, niin hyvä keino voisi olla esimerkiksi palkitseminen läpinukutuista öistä. Niin, että lapsi saa aina vaikkapa tarran hyvin menneestä yöstä ja kun sovittu määrä tarroja on ansaittu, niin palkintona on joku kiva yhdessä tekeminen.

Tutti jätetty pois ja yöunet menneet risaisiksi, niin vinkkejä?

Tutti luo turvaa pienelle nukkujalle (imuntarve ja tuttiin tottuminen) ja eroahdistus voi olla suuri, jos tilalle ei tule mitään muuta turvaobjektia tai vanhemman läheisyyttä. Jos tutti on päivisin käytössä, mutta öisin ei, niin se voi hämmentää lasta. Lapsen kanssa voisi yhdessä tehdä sopimuksen, että annetaan tutti vaikka jollekin pehmolelulle käyttöön, ja sitten se pikkuhiljaa vain unohtuu ja poistuu näkyvistä. Jos risaiset yöunet johtuvat vain tutin poisjätöstä, niin uuteen tilanteeseen sopeutumisen ei pitäisi kestää montaa viikkoa.

Onko mahdollista, että lapsi, joka on oppinut nukkumaan huonosti (=heräilemaan usein yöllä) refluksin ym. vaivojen vuoksi, oppisi joskus myös nukkumaan paremmin?

Jos vaivat on saatu kuriin tai jopa oireettomaksi, niin lapsi oppii varmasti nukkumaan paremmin. Se kuinka nopeasti se tapahtuu, riippuu paljon yksilöstä ja vaivojen suuruudesta sekä niiden kokonaiskestosta. Omat lapseni ovat molemmat kärsineet refluksivaivoista syntymästä lähtien ja sen vuoksi yöt sekä päiväunet ovat olleet todella rikkonaisia ensimmäiset vuodet. Mutta kun olemme saaneet oireet kuriin, ovat yöunet ja päiväunet parantuneet huomattavasti. Heräämisten määrästä kun puhutaan, niin meidän tapauksessa on liikuttu pahimmillaan useasta kymmenestä, jopa neljästäkymmenestä, herätyksestä yössä nykyiseen yhteen tai kahteen ns. normaaliin heräämiseen (vessahätään tai läheisyystankkaukseen liittyvään).

Jos lisäkysymyksiä tai muuta pohdintaa uniasioihin liittyen tulee mieleen, niitä voi vielä laitella kommentteihin.